tiistai 26. toukokuuta 2020

Non-sense - Bhakti - Poems

Kenttä-Pekkarinen Näin on
Mä pesen eka Evoluutio

Ei tarkoita että pimeydessä nähty valokin vie eteenpäin.
Pikaisijan dynametri vapautetaan. Heti

Voiko paradoksia oikeesti koskaan nähdä kuuluvaksi mihinkään kontekstiin? Vai ovatko kaikki kontekstista irrallaan olevat toteamukset paradokseja? 

Joillekin ihmisille on tärkeää olla osa yhteisöä, jossa heitä kuunnellaan. ISKCON

"... Some of it may have been left out, or we are in the wrong track entirely." - T. McKenna (understanding the chaos at the end of history part 2)

Minun ei tarvitse maiskutella oman keskeneräisyyteni päihittämisellä. Bhakti on pelottava tie, siksi se ei ole kovin suosittu. 

Egoa ei saa olemattomaksi millään muulla kuin antautumisella. En kiellä etteikö joogalle omistautuminen - ja kyky sisäistää pranan tiede - olisi tie vapautumiseen. Toisaalta..

Bhaktin tiellä tulee vastaan pelkoa koska se on egon paras valtti. Kaikki muu mitä olen tähän mennessä saanut aikaan on ollut henkselien paukuttelua teoretisoidulla tiedolla. Vain pelon kohtaamisella oli väliä.

Nyt niitä runoja!
Ei se hysteerinen pelko
Toiminnalla lähde
Se täytyy tuntea pois

Why can't you live with unanswered questions
They are, after all
Created by your own mind

Sä et voi verrata omaa turvallisuutta
Sellaiseen henkilöön
Joka luo sitä ympärilleen

Får mjölk och duga
Ger så mycket att det strittar

Ei tämän tarvitsekaan olla jooga-bhaktia
Tämä on SITÄ, että hei!
Olen uskossa, tiesitkö?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti