Kirjastopäivä

Mulla on taas plörölöhti murtsailu mennyttä

Kaappari saapan ja iaparen työpareista.

2001 ihan riittävästi. (Olisi voinut kiittää glögistä)

Miksen mä opi että se alkoholi on hermostomyrkky? En osaa etsiä apua mistään ja tilanne on erittäin vaikea. Kolmas päivä ilman ja vieroitusoireet aikamoisen pahat. Saanko koskaan elämääni hyvinvointia, joka tulee päihteettömyydestä? 

Nyt pelkään hermokipua, joka saattaa jäädä päälle. Joudunko leikkaukseen vain huolettomasti tehdyn injektion takia? 

Mulla on pikkuaivot menemässä tai jo mennyt rikki ja mä vain naureskelen asialle. Pohdin tänään aika paljon tuota vasurin hermosärkyä. Jossen olisi alkoholisti ja olisi tilalla jatkuva hermosärky, käyttäisinkö mieluusti thc:tä että "se on vedettävä." Saatan olla ihan oikealla polulla, mutten keksi mistä suunnasta sellainen tulisi. 

Ehkä siitä suunnasta että se on vakava asia, kun normielämä ei toimi ja nythän on tosiaan joulukuun puoliväli. 

Joskus pilvi saat mut astrologiikasta pitämään ja mietin lopuksi oliko tämä nyt ihan turha trippi kun sai peloissaan jotain tekstiä aikaiseksi.

Lisäki koki onnen. Mun on mahdotonta näyttää mun tunteita ilman alkoholia. Jos joku lukee tätä ja jos jossain on pieni nippi piilossa. kokeilis tätä thc:tä ja eläis todellisuudessa vähän aikaa. Niinpä, lue uudestaan ja mieti mitä on todellisuudessa eläminen ja jotkut tyypit tekee sitä. Ja istuu zazenia...

Mulla on kyl pakko olla erityinen suhde thc:n kanssa ja usein jotenkin erityinen meininki. En pysty ite olee sosiaalinen kannabiksen kanssa, mut välillä näen toden siinä että on kaksi eri tietä ja toinen on turmioon.. enkä mä ollu vain tarpeeksi viisas kun astuin kahdellisuuden tielle. Onkohan minusta vahingossa tullut satanisti? 

Tarkkailen joskus selvinpäin mielentilaa ja sieltä nousee tuollainen pelko. Että oon turhaan addiktoinu itteni alkoholiin. Minulla on joskus vaihtelevat mielentilat silloin kun olen selvinpäin ja ne vaihtelevat nopeasti. Oonkohan mä joskus tehny jotain oikein magiikan saralla?

Nyt minusta tuntuu että haluaisin takaisin siihen maailmaan mistä tehdään maagisia tekoja... Kaikki oli jotenkin vain niin maagista. Oonksmä vaan suojannu itteni alkoholilla ettei kukaan pääse näkemään miten mä ajatteln. Mistä mä tiedän miten muut on käyttäytyny täälläpäin missä asun? 

Burn-out Kirjoittelua

Jos pelkäät burn-outia niin lue tää. Tätä pilven hienoutta on kyllä vaikea kirjata ylös. Ja sitä on vaikea saada ilman kannabista. Että minulla se ei ole tarpeeksi kirkas.  Mistä tiedän lukemalla että esim. burnoutin voi saada joogaamalla? Mutta voiko dokaamisella saada burn-outin ja sitten toipua siitä? mitä se thc kertoo henkilön mielentilasta?

Joku vois tohon vain heittää, että ne ovat vain alitajunnan ilmentymiä. Jos kokonaisuutta miettii. Mitä jos me ollaankin vain kaikki toistemme opettajia-harha on aika vakava sekavan mielen psykoosi... Ollanhan me oppilaitakin. Oppilas on aika eri juttu kuin opettaja. Voidaanko me oppia oppilailta epäsuoraa kanavaa pitkin jotenkin kenttäilemällä. Mä en enää pysty pitää itteäni jossain joulumielessä, ja kokisin helvetin joulun. Tai tää oikeestaan rikkoo rajoja mutta tässä alussa tää on melkoista heittelyä. Siis oppilaiden kesken. Mut nyt mä en saa tuota hyvää oloa mistään. Ja tästä alkaa joku paraneminen..

Menin burn-outtiin kun torjuin tunteitani, joita en suostu hyväksymään. 

Masennunko?

Ei ois pitänyt alkaa juomaan sitä kahvia taas. Kerran uimahallin saunassa jne. olin kahvipäissäni ja puhuin kai ohi suuni. Kerroin jotain havainnoistani. Enkä ehkä olisi halunnut. Mutta yritin olla cool vaikken ollut cool. Olenko jotenkin negatiivisempi kuin yleensä? 

Mutta mun keho signaloi pahaa tuosta alkoholista. Hyväksynkö selvinpäin ne signaalit? Vai pitäiskö vain jatkaa mantran toistamista kun olen juonut muutaman päivän? En usko että tulee olemaan helppoa. Tuntuu maksan kohdalla jotain kipuja ja tänään tuntui palleassa kummalliselta kävelylenkin alussa. Oli siis sunnuntaikävely ja aika luova mielentila. Nuorena tykkäsin enemmän musiikista. Ehkä silloin osasin olla enemmän hetkessä. 

Unohdin jo että tavallaan mun pitäisi pyrkiä noudattamaan sääntöjä. Mutta olen aika väsynyt tälläkin hetkellä. Yrittääkö tuo kannabis jotenkin suojella itseäni itseltäni?? Etten vain nyt alkais taas käyttämään kahvia. 

Alienated

Tarvitsen tukea, mutta mitä voin tehdä? On epäreilua jos minulta odotetaan asioita joita en pysty toteuttamaan. Tarkoitan tällä sitä, että toimintakykyni on rajoittunut enkä yllä saavutuksissani muiden tasolle. Taudinkuvaan kuuluu ns urautuminen ja omalla kohdallani ahdistus pahentaa tilannetta. Ei yksinkertaisesti ole vapautta toimia vapaasti. Arkea on mahdoton saada pyörimään niin kuin se terveenä pyöri. Kävin ammattikorkeassa 4 vuotta ja tein paljon joogaa ja meditaatiota. 

2012 Sairauden takia piti lopettaa koulu ja rutiiniharjoitukset jäivät pois. Jaksaminen ja luottamus siihen että pärjää ovat heikentyneet. 

Mikä tämän tekstin pointti on? Mun elämä on jo ihan tarpeeksi utopistista. mulla vaan tulee yksi päivä, jolloin tämä kaikki loppuu. Tajuutsä, se päivä jolloin sä kuolet on sun teorioiden viimeinen päivä. Enmä tuu koskaan keksimään mitään merkittävää. Kannabiksen avulla näen neuroosieni ohi ja että olen jollain tavalla hullu. Mutta en tiedä millä tavalla. 

Se astangajoogan pranayama teki mulle jotain mitä en osaa selittää. Tunnetko itse pranayaman tekniikan ja vaikutukset? Tää on sitä ayurveda settiä. Mitä tiedät siitä? Itse tiesin aika paljonkin. Mä en vaan jotenkin pysty saavuttamaan mitään kun olen polttanut. 

Tehään tästä vähän erilainen versio kuin siitä, jonka aion lukea verkostopalaverissa. Tuun kuitenkin juomaan ja yritän pitää sen salassa. Sinnehän tulee myös päihdeklinikan yhteyshenkilöni. Pitäiskö lukea tämä uudestaan, ennen kuin menen sinne verkostopalaveriin? Tulee taas enemmän kysymyksiä. Ajattelenko itse koskaan että aina kun teen jotain, tulee tulos? Enpä, mutta olen lähiaikoina lukenut jotain sellaista. Selvinpäin vahvistan neuroosiani mutta pilvessä voin tehdä kävelyn ja kuvitella, että sen tehtyäni jotain karmaa pääsi unohtumaan? Onko muka niin hirveetä vain olla yksin??? Tää on se iso kysymys, jota mä en halua kohdata! En voi taas alkaa juomaan kahvia. Pysyin siitä niin kauan erossa, miksen vain voi unohtaa sitä... Se on kahvi joka on aina minua masentunat. 

Muut eivät vain ymmärrä miten maagisia ajatukseni pajareissa ovat. Kaikki innocence jutskat yms. Kyllä mä jaksan olla yksin. Sanoinkin viime viikolla että olen erakoitunut ja epäröin sen takia, että voinko mennä jouluksi muiden perheenjäsenteni kanssa syömään. Etsä tiedä selvinpäin kuinka paljon mä rakastan kirjoittamista - ja kannabis avaa tälle luovuuden kanavan. 

Ja ajattelulle... Olihan minulla vielä huumoria tallella. Nauran asioille jotka eivät ole tosia ja tämä on vain harrastukseni. Miksi minusta tuntuu että kannabis rikkoo sen rajan vapaaseen mielikuvitukseen ja että kun olen siinä ja yksin, pystyn hidastamaan ajatuksiani ja luomaan jotain, tämän blogipostauksen. 

Eli on mulla elämä,  se on vain sisäänpäin kääntyneistä. Esim. En toivo että eläisin kauemmin kuin vanhempani. Olihan minulla lapsena aika hyvä elämä. Kävin äskenkin 50min kävelylenkillä kello 18 aikaan. Sorjosessa tuntuisi olevan kauhun eri tyyli, varsinkin Ihmispedon jakso 1:en alussa. Onpa karmivan jännittävää nähdä,  miten se päättyy osa kakkosessa. 

Pystyn jotenkin tajuamaan, että periaatteessa minun tulisi noudattaa yhteiskunnan sääntöjä. Olen kyllä aikoinani epäillyt, että minulla on huono elämä ja varmastikin ollut sitä mieltä. Tarkoitin sanoa kiintymyssuhde. Välitän aika paljon mitä mieltä vanhempani ovat minusta. En vain kestä että jos tää kaikki liittyy johonkin Chapel Periloukseen niin kuin Robert A. Wilsonin kirjassa Cosmic Trigger. Onkohan tämä postaus jo tarpeeksi pitkä? 

kirjoitusharjoitus

Päätin kokeilla jospa jatkaisin eilisestä. Hyvän tofu tikka masala ja riisiä illallisen jälkeen on ihan tyytyväinen olo. Ei ole mitään valittamisen aihetta muttei suuremmin nautintoakaan. Kello on 1750 ja minusta tuntuu, että haluaisin vain mennä peiton alle ja kuunnella Perttu Häkkisen radio-ohjelmaa Yle Areenasta. 

Tunnen olevani välinpitämättömämpi siitä, saako blogini lukijoita. En ole koskaan ollut suosittu internetissä enkä tule skitsofreenisenä koskaan mainetta saavuttamaankaan. Keksin jo huomisen aiheen. Se olisi valmistautumista ensi tiistain verkostopalaveriin psykoosipoliklinikalla. Aion puhua siitä mitä on olla sairas ja mitä käyn läpi. Mutta millainen postaus siitä muodostuu, niin sen näkee sitten kun se on valmis. Mikään helppo teksti se ei tule olemaan, koska en ole kovin paljoa ajatellut asiaa etukäteen. 

Tekisi hieman mieli polttaa myssyt mutten taida tarvita sitä nousua juuri nytten. Pitäisi harjoitella kirjoittamista enemmän ja istua zazenia. Olen päässyt kolmeentoista minuuttiin kaksi kertaa aamulla. Mutta tänäänkin heräsin jo kolmen aikoihin enkä istunut, vaan söin kiviuunisämpylän juustolla ja basilikalevitteellä. 

Harmikseni on taas kerran todettava, etten näköjään mahda alkoholismilleni mitään. Kunpa pystyisin saamaan elämäni järjestykseen. Mielestäni ainakin tällä hetkellä elämäni on melko kaoottista. En edes muista miltä tuntuu järjestys ja luottamus tulevaisuuteen. Alkoholilla unohtaa tulevaisuuden. Selvänä ajattelen tulevaisuutta lähinnä odotuksilla tukien saamisesta ja joskus pelolla. Tavallaan molemmat ovat turhia ja pitäisi opetella eroon pahasta tavasta odottaa ja pelätä tulevaisuutta. Jotain toivon täyteistä tilalle.

selvinpäin kirjoittamista (harjoitus)

En oikein tiedä mitä antaisin porukoille joululahjaksi. Systeri saisi Neljän Tuulen tiet ja sitten olisi Deepak Chopran Buddha ja läjä suitsukkeita ja niille teline. Irmelille pitäisi keksiä jotain muttei oikein ole muita ideoita kuin tyynyliinat, jotka ostin K-Marketista kesällä.

Olenko tosiaan tullut huomaamattani niin vainoharhaiseksi, että ajattelen heti Vallilan tyynyliinojen jälkeen poliisin jäljittävän minua plussa-kortin kautta? Tai siis mahdollisuus jotenkin käväisi mielessä heti kun olin ajatellut Vallilan tyynyliinoja. 

Luen parhaillaan Philip K. Dickin We Can Build You, suomennettuna tietenkin. Se vaikuttaa vähän hankalalta tekstiltä, osittain koska Sci-Fi sanasto menee jotenkin ohi lukiessani sitä. Dickin tyyli tässä kirjassa on mielestäni hieman erilainen ja minusta tuntuu että samoin kuin Valis, se tulee jäämään kesken. Valis oli myös hankala luettava...

Pelkään jotenkin ilmaista itseäni enkä yhtään tiedosta miksi. Jokin trauma siellä on pakko olla kun ei tunnu, että lähtisi hyvälaatuista tekstiä. Mietin tässä vain sitä, että jos kirjoittaisin useammin selvinpäin niin saisin ehkä itsevarmuutta. Samoin saisin käsiteltyä tätä arkea ja ehkä painettua muistiin mitä puuhastelen. Ettei aina tulisi vastauksena "Ei mitään kummempaa", kun joku kysyy mitä kuuluu. Tuntuu siltä että kun kerron tavallisista asioista niin se on kauhea skandaali. Miten oikein uskallan julkaista tällaisia asioita?! Luen Philip K. Dickiä! Mikä sensaatio... 

Toisaalta olen kyllä niin ehdollistunut tähän kulttuuriin, etten yhtään ihmettele. Oman elämän jakaminen netissä tuntuu kuin yrittäisin väkisin saada jotain merkitystä tähän kaikkeen. Enkä ole ollenkaan varma onko millään mitään merkitystä.

mokaillut elämässä

Miksi haluan vain kuluttaa alkoholia? Onko sellaista mahdollisuutta että jos päätän lopettaa kuluttamisen, pystyisin vähentämään juomista? 

Millaisia tunteita olen oppinut itsessäni hyväksymään? Olenko parantunut sen voimasta.. Luulisin että olen. Mutta mun känniset elämänohjeet ovat ankeita. 

Kannabiksen vaikutukset ovat harmonisoivat. Joskus ne ovat kyllä olleet pelottavat, varsinkin silloin kun tuntui että nousut vain jatkuvat ja jatkuvat. Nykyään tajuan selvinpäin yhä vähemmän ja vähemmän. Se alkoholi on saanut minusta ihan hirveän yliotteen. Mitä mun mieli tarvitsee, että se pysyy terveenä? Irrottautumista alkoholista. Sitä se tarvitsee, ei hikoilua ja unettomuutta sekä ylistimulaatiota. Varsinkin kun se stimulaatio ei vaikuta toisen tai kolmannen päivän jälkeen. Oon vain unohtanut sen miten haitallista se alkoholi on minulle. 

Btw nuorilla näyttää olevan virtaa vielä puoli kuudelta illallakin. Itsellä ei kyllä ole tuon alkoholin johdosta paljon yhtään virtaa enää iltaisin. En pysty edes kuvitella miten joku jaksaa painaa jotain yhdeksästä viiteen päivää ja on vasta nyt eli 1738 tullut kotiin töistä. Siihen päälle perhe ja siihen kuuluvat velvollisuudet. Olinksmä vain jotenkin nihkee jätkä..kun ? 

Farmorin kutomien villasukkien tunto on tosi mahtava. Mitä jos olen jotenkin mokaillut koko elämäni enkä ole siten päässyt yhtään eteenpäin? Että tää oli mun kohtalo.. Istua yksin ja kirjoittaa tällaista itselleen kun pelkää todellisuttaa niin paljon...

Miten paha huume on heroiini

Pelkään että saattaisin jopa kännissä vahingossa kokeilla. Onneksi en tunne ketään käyttäjää. Se olisi pelottavaa muutenkin, kun ei tiedä mitä sellainen käyttäjä saattaa keksiä. 

Normaali ihminen sanoisi tuohon, että vältä alkoholi niin vältät myös vahingon. Itsellä on arvomaailma niin muuttunut, että otan typeränä riskin ja juon kuitenkin. 

Tajuankohan minä omasta tilanteesta kaikista parhaiten vai tajuaako joku minun tilanteeni itselleni hyödyllisellä tavalla? 

Jos tunnen empatiaa niin se on vain empatiaa. Ei sillä ole tekemistä lukkiutuneiden ajatusmallieni kanssa. 

Oho, tämä postaus ei mennytkään ensin Evernoteen. 

Kahvia ja opettajia

Täähän on tällaista lapsen "mikä juttu toi nyt oli" ihmettelyä. Millaiset vaikutukset individualismilla on yhteiskuntaamme? Joku osaisi kyllä selittää tuon hienosti.. Mulla on vain jotkut alkeelliset defenssirefleksit päällä myös selvinpäin. Nythän olen bajoissa ja uskallan kirjoittaa siitä jotain nettiin. Pakottiko internet meiät individualismiin? Mihin kaikkiin asioihin internet on meidät pakottanut ja mitkä tulevat olemaan niiden asioiden seuraukset. 

Jes! Osasin.. Tein luovan ajatuksen ja kirjoitin sen reaaliajassa ylös. Jospa pelkään että seuraava ajatus on luova - ja olen vain yrittänyt pysäyttää ajatukseni. Siinä ei ollut mitään järkeä, ehkä. Tein meinaan monen vuoden ajan sellaista sisäistä hiljentymistä, jota en alkon takia enää pysty saavuttamaan joogalla ja meditaatiolla. Nyt on hieman synkeä olo...

Mitä mun itseni joogalle oikein kävi? Nykyään seuraan astro.fi sivustoa ja minullahan on oma astrokalenterikin. Miksi ne Perttu Häkkisen puheet nukuttavat niin hyvin? Nukun aika hyvin oikeastaan. Paitsi olen juomaputken jälkeen joku pari päivää hereillä. Tänään meinasi aamulla vähän kiukuttaa kahvinpuute. En tajua ihmisiä jotka juovat kahvia. Itse en kestä sitä ainetta yhtään - ja minulla onkin pitkä hate & love suhde kahviin. 

Mutta mitä mun joogalle oikeasti kävi? Jos se oli minulle vain ajatustenpysäyttämistä enkä nyt jaksa nähdä vaivaa ajatusten pysäyttämiselle. Mitä sitten teen? Kuka pystyy neuvomaan minua? Mitä jossen luota enää opettajiin, luotanko kehenkään opettajaan? Kyllä mä aika moniin. Matti Rautaniemi ja Miska Käppi tekevät joogapodcastia nimeltä Maailmanpuu. Ammaan. Kaikkiin niihin joihin olen saanut hyvän suhteen median kautta. Mutta millainen tuo suhde sitten on? Luotanko vain, että muilla on enemmän tietoa kuin minulla - mutten näe vaivaa saavuttaa muiden ihmisten tietoa? 

Luotan myös Buddhaan. En edes osaa kertoa miksi.. 

muistelisit bajautuksisasi

Jos nyt pyytäis mua joku jutustelee, niin se voisi olla aikaa rankkaa ja ehkä vaikeeta. Ehkä olen vain liian yksinäinen, mutta ehkä en ole tullut huomanneeksi tällaisia ajatuksia päässäni. Brad Warner sanoi mun ajatukset ovat vain minun ajatuksiani. 

Voihan se olla, emmä tiiä. Minulla meni jo Torniossa aika oudosti. Voisi olla vanhana aika vaikeaa tuhota elämä viinalla. Nuorempana se oli paljon helpompi, ei koskaan tiedä mitä elämä vielä tuo tullessaan. 

Seppo Tanhua kyllä tsemppaa ihmisiä aika hyvin. Vaikka minulla onkin selvinpäin aika outo suhde häneen. Aika vaikea kuvitella joku Ayahuasca seremonia. Ihan mahdotonta, oon selvinkinpäin aika hyvä kuvittelija. En vain tajua mistä se kaikki negatiivisuus tuota kannabista kohtaan tulee, enkä mistä muualta kuin omasta päästä se positiivisuus alkoholille ilmeneis muka? 

Onhan minulla selvinkinpäin koko ajan ihan kauhean mukava olo. Alkoiko jo omatunto kolkuttaa, että on polttanut hieman kannabista? Jollain ihmisellä voi olla kauheat kivut siitä, ettei ole polttanut. 

Auttaahan tämä tavallaan mun selvinpäin olemiseen, koska kun en mene känniin enkä haittaa kehoani alkoholilla. Vai pitäiskö lukea Taming the Kundalini ja katsoa tietäisivätköhän ne mitään mun mielentilasta? Joskus tulee mieleen että pelkkä thc on vähän kuin kolmasosa LSD:stä. Onneksi tietoisuus psykedeeleistä on kasvanut. En ikinä uskaltaisi ottaa LSD:tä melkein missään settingissä. Miksi ajatukseni ovat niin kielteisiä sitä asiaa kohtaan, että melkein sanon "En (ottais LSD:tä) ellei jossain tilanteessa olisi pakko." Periaattees pitäis toivoa etten törmää siihen kännissä.

Kun mä tuun vanhemmaksi niin oivaltaminen on paljon hitaampaa. Olisi pitänyt nuorena olla oivaltaja, että asiat menisivät nyt hyvin. Mutta pelkäsin oivaltaa... Olin liian herkkä ja imin itseeni kielteisyyttä oivaltamista kohtaan. Jotain turhaa kielteisyyttä, josta en ole edes tietoinen kun olen selvinpäin. Paljonkohan tietoisuus psykedeeleistä on kasvanut? Voikohan tätä bajautusta kokeilla vielä vanhana?

Välillä tästä tulee sellainen olo että olenkohan tehnyt tämän aiemmin, tämän kysymyksiä on hyviä ja niitä on enemmän, kuin vastauksia? 

Joskus osaan jopa kirjoittaa. Pitäisi harjoitella enemmän, ottaa harjoitukseksi, että kirjoittaa säännöllisesti itselleni tätä alkoholisti-blogia...

"saan luvan" olla luova(:

Poltin aika miedon annoksen, siinä taisi olla vain 10% kukintoa. Vähän aikaa mennyt enkä ole oikein päättänyt oliko se hyvä vai huono. Saa nähdä paljon tämä tästä nousee. 

Tää rauhoittaa mua aika hyvin, mutta samaan aikaan tuntuu että oon keskittymässä johonkin. Äsken tuli se huono omatunto tjms siitä, että on polttanut. Ehkä tässä on just sopivasti nostetta. Toisaalta nyt karttui taas toleranssi. Jotenkin tuntuu etten ollenkaan tajuu miten oikein kirjoittelen tätä tänne. 

Pitääkö mun oikeesti käyttää sitä alkoholia? Mun on kyl pakko sanoa, että vaikka seuraan psykedeelistä skeneä lähes päivittäin, niin cannabiksen implikaatiot ovat melkoiset. Nyt kun vertaan omaa mieltäni selvinpäin ja mielentilaan johon tulen kun kosken tähän..

Tähän aineeseen niin tuntuu ajoittain, että olen tulossa hulluksi. Tuntuu myös että se on pyhä kannabis. Mutta mitä se alkoholi tälle asialle tekee? 

Resettaako se mun tunne-elämän johonkin varhaisemmalle tasolle..! Se riski jonka oon ottanut alkoholin kanssa ei ole kyllä kannattanut. Klo 1620. 

En osaa ylipäätänsä ottaa riskejä. Jos mulla on joku murrosiän trauma, joka estää mua kasvamasta oikeesti aikuiseksi. Se voisi olla tosi huono asia. Sen ryboomisen pitäisi kyllä loppua, en vain näe sen loppua. Mun pitäisi ymmärtää miten tuskallinen on kuolema. 

Onko minulla strategioita selviytyä tästä kuolemanpelosta, jotka saattavat pidentää minun ikääni? Vai onko minulla vain strategioita lyhentää sitä? En edes muista miten pahoi krapuloita minulla on. Tai kyllä mä sen muistan jotenkin ja satunnaisesti kun olen selvinpäin. 

Nyt mulla on taas se etten uskalla lopettaa kirjoittamasta. Avaan siis uuden tiedoston ja postaan tämän..

runoa pitkästä aikaa

Onneton vastustaja syö nesteitä aivoista

Eikä midelyis tänään miten sinne midelyis päästään.

Kotiseudun säästönurmi eduskunnassa, Konala.

 Joo, hauki

Kylli Kannakin käy uusiks

Laske alas - kerron invalidin heti!

Hauskaa että se oli yksin tehtyä

Pakoon, jos coinOne hakee

J5 oli käytetty kamera, jossa oli uusi käsitietokone

j

Mä näin unta että lauleskelin jotain, mikä oli lähellä Milarepan lauluja. 

Näin jonkun mustavalkoisen kuvan naisesta.

Älä halua liikaa.

blogger

Tää on se kaikista pahin boundary. Kuolema

Mä en pysty selvästi järkeilemään - ja tää on se mielentila missä mun pitäis pystyy pysymään. 

Ei hitto tää thc vaan nousee ja nousee. Pitäis lähtee ulos. Aurinko on just noussut.

Ei vittu toi oikeesti tjuahti päähän. Toi "mä kuitenkin pelkäsin tärkeit juttui", on tän koko tripin avainsana. Ja se oli täs koko ajan. Parina pienenä Hatsina. 

Röky-proosaa. Ei alkoholis muuta vikaa oo, kuin että hän poistaa turhat. Vai oonksmä jotenkin täydellistänyt proosankin. Ja se on ton jätkän arvo.

Mä oon aivan hirveessä alkoholipsykoosissa. Ja mä poltin pilveä ja se sai tän koko haaskan uppoamaan johonkin syyhkyni-qin prosessiin. 

Ei ne pysty lääkitsemään mua mitenkään. Niitten pitäis määrätä mdma:ta ja sen mä oon sanonu Riinalle.

Esteitä

-Negatiiviset tunteeni vaikuttavat siihen mitä näen ympäröivässä maailmassa.

-En koe bajautusta kovin elämääni edistävänä kun vaikutus on päällä. Se ei ole joustava ja dynaaminen tila joka sallii mielikuvituksen liikkua vapaasti. Tai sitten se on just sitä, mutta koska pelkään niin kokemukseni värittyy. 

-Samentavia tunteita. (Jooga antaa minun olla rauhassa tunteideni kanssa, se on kai terapiaa)

-Olen liian outo.

-Mitä jos olen ihan ultimaalinen pelkuri?

Pahat tavat

En varmasti halua, että tästä tulee paha tapa. Mutta toisaalta alkoholi on paha tapani, ja siitä on päästävä eroon. Ei pysty tajuamaan minkälaista tämä elämä olisi heroiinikoukussa. Enkä uskaltaisi käyttää subutexiä. On vain niin tyhmää, etten huomaa mitä alkoholi on tehnyt minulle. Pelkään vain kohdata tunteitani niin paljon selvinpäin. En tajua miksi miellän alkoholin turvalliseksi keinoksi pitää tunteitani horroksessa.

Olen taas siinä vaiheessa, että joisin kyllä jos olisi rahaa. Ja rahapäivä tulossa. Ikään kuin pitäisin itseäni jollain sairaalla tunteiden torjumistripillä, etten olisi kuin muut - vaan haluaisin olla enemmän kuin oma itseni. Oliko reilua sanoa muita erilaisiksi kuin itseni, ja mitähän mä yritän tässä itselleni oikein avata? 

Se thc:n akuutein vaikutus on kyllä ihmeellinen. Tuntuu että siinä mennään vähän liian lujaa, vaikka tämänhän pitäisi rentouttaa. Olen kyllä selvinpäinkin tosi huono rentoutumaan. Eristyksessä on aika kauheata. Milloinkohan (jos koskaan) minusta tulee yhteiskuntakelpoinen veronmaksaja? Ehkä elän loppuelämäni toimeentulotuella, siltä minusta ainakin koko ajan tuntuu. Taidan olla hyväksynyt sen, että yleinen asumistuki, työttömyysturva ja toimeentulotuki riittää. Mutta olisiko hienoa päästä veloista? Olisihan se. Kirjoittaako ihmiset ylipäätänsä mihinkään tällaisista elämäntilanteista, joissa sairauden ja alkoholismin takia jää velat pankille maksamatta? Kyseessä opintolaina. 

Nyt pystyn jotenkin jäsentämään faktoja paremmin. Taidan elää jonkinlaisessa tunteiden vankilassa ja kognitiivinen toimintani on alkoholismin takia aika huonossa jamassa. Vaikea kuvitella miten aivot pystyisi toipumaan sellaisesta. Pitäisi tehdä joogaterapiaa. Pelästyin yläkerrasta ääntä. Jotain putosi lattialle ylhäällä ja siitä kuului aika kova ääni tänne alakertaan. 

Voiko kirjoittamisesta tulla paha tapa? No periaatteessa voi, jossei yhtään osaa keskittyä siihen mitä tekee. Jos sitä vain tekee jotain, ihan mitä sattuu niin miten käy? Kun kerran ainoa pysyvä on muutos. 

Tarvitsenko terapiaa?

Mä näen valitettavasti että nämä mun muistihäiriöt on vaarallisia. Dementia <--

Siinä missä mä oon mun ajatuksissa. 

Kuka näitä lukee? Kelaa kuinka riippuvainen olen näistä kaikista elektronisista laitteista. "Ehkä se on tää pimeys."

Muistan kyllä yhden lukiosyksyn, joka tuntui yhtä vaikealta. Tämä on hieman outo viesti. 

Olemme kuoleman edessä kuin lapsia. Mitä kaikkea sekin voi tarkoittaa? Enkö uskalla kohdata mitä sydän tuntee? Mitä menneisyys painaa? Olenko onnistunut luopumaan siitä turhasta mikä on turhaa...

Mieti miten paljon nopeempi tapa toi kommentointi on vaikuttaa maailmaan. Maailma todellakin on internetissä. En pysty tajuamaan kunnolla psykedeelisyyden vaikutusta tähän maailmaan. 

Mutta eikö se oisikin hirveetä, josset millään pystyisi vaikuttamaan sun maailmaasi? Pystyyköhän naapuri. Ja mitä on kohtalo? Kävin tänään aika pitkällä kävelyllä pitkästä aikaa on kiva vain kävellä! Kenenköhän elämään mä pystyn vaikuttamaan tällä? Kuuluu meditatiivinen kysymys suorittamisen hikipiinassa. 

Ois kandennu leikkaa ja liittää se hamppuforumin pitkä kysymys tänne. Se jonka lopuksi kysyin vielä maailmanpuusta ja jonka jälkeen menin astrofin maya olosuhdetulkintasivulle. Kuulen vähän ns. aivojen sisäisiä ääniä. Ne aiheuttaa intuition kanssa merkillisiä kombinaatioita tai sanoisiko synkronisiteetteja. 

Sain aika hyvän vaikutuksen tänään kun söin jo kolmelta illallisen ja poltin sätkästä jonkun maks 0.05grammaa. Ei näkyny poliisia vaikka kävin sillä kivalla kävelyllä. Näkyi ja kuului outo lauleskelija juna-asemalla. Minulla oli hyvin vaikeaa keskittyä omaan itseen. Onneksi he jättivät minut rauhaan. 

Näitä on kyllä ihan hauska kirjoitella itselleen. Nyt pessimisti sisälläni sanoo, että miksi edes kirjoittelet? No tämä tuntuu terapeuttiselta. Mieti miten kauan tää Galaxy s6 edge on toiminut. Varmaan yli neljä vuotta. 

Uusikuu lokakuu 2019

Mä en tajuu mitä te valitatte:"Pettyneitä sinuun", koska minua ei kiinnosta sinun odotukset. Tällaista se on kun alat palasista vähitellen kasaamaan sitä egoa uudestaan. Tätä tunnetta on tosi vaikea ylläpitää. 

(Ei sit yhtään) Kätevämmin ...

Tai kelaa jos sä oot antautunu ihan väärään suuntaan. Kulttuuriin. en tajua mistä näin paljon vastustusta on voinut saada alkunsa. Enkä tarkoita nyt paholaista, vaan pelkoa. 

Olen forced to parantamaan mun taitoja, koska tässä mun psykoottisessa häiriössä on sietämätöntä kun...mitä?

1st touch in a long time

Näköjään mercurial-blonde conseptin pitäminen vois sittenkin pitää. En tajuu yhtään mitä on internet. Tääkö oli sitä:"Holy shit. I just smoked and I feel completely weird. Tää on just se tunne mitä mä en uskalla kohdata."

I feel so fucking weird. Mitä hittoo tää tarkoittaa oikeesti kaikki. Tehkää tilaa mulle, mä oon weird. Mä en ois ikinä aikaisemmin tänään pystyny sanoo sitä mitä nyt sanon. With the every soul of your body. Näennäistä. Nyt mä flippaan siihen mitä äsken tapahtui. Tää voi olla ihan mitä tahansa. Vaik aktiviteetin punkkia. Mä en pysty selvinpäin kohtaamaan tota. 1st touch in a long time. Holy ssh and now I understood his message. Kuunteleeks ne näitä ite paukuissa? Toi voi olla ihan tosi temporaalinen. Tai ketä me ei tajuttu. Luuletsä etten mä pysty focusaa? Toi E Pertti eikä ruikka. Kelaa jos maailmanpuu lukisnäitä tekstei ja ne alkais ymmärtää etä mitä esim. nuorempina tehdyt teot luovat ympäristölaitoksemme. 

Tai tiiättekö mitä? Kaikki meidän huomiomme koostuvat aistihavainnoimisuudesta?ja sen tajuu vasta 6vitosena.mut cannabis on oikotie jos sitä ois nuorempana osannu käyttää oikein eikä heti imeytyä siihen haippiin mitä se silloin merkitsi. 

Vaan sun ois purusa-vidya. Jäiks sulta vähän jotain huomaamattomaks äsken? Sekin on mielenkiintoinen kysymys. Yritän vastata siihen ihan nöyränä nuorena miehenä koska sitä vitaalisuuden purskaa oli melko vaikea käyttää hyväksi. Tossahan on sheriffille täydellinen osoitus siitä mistä uutisissa puhutaan. Mä en seuraa mattilaa. En missään nimessä. Ja näin tää selitys jatkuu ennen kuin joku jossain kuulee vihin. Enkä mä oo varma onko tällaisista asioista puhuminen edes yhtään turvallista eli mrau-tiedostamaton tiedostaa että sä olit kuullu tosta eilenki ja telepatia oli jo keksitty. Me ei vain yhtään ymmärretty mistä se koostui. 

Tai vain se että mä oon niin psykoosissa etten pysty tajuu sitä. Tää voi meiän tulevaisuus ja yks Tulevaisuudentutkimus. Sitä mä vaan aloin ymmärtämään että tätä on tulevaisuudentutkimus. Raiders of impactkin voi olla ihan totta, enkä mä voi hetkinen luopuu siitä käsityksestä että mä olen myös jugoslavialainen esimerkiksi. Mä oon ihan täysinäisessä ei combat-sort of Amman Suomenvaireailusta tänä ....2019. Toi on aikaa. Miksetee dhramaa voi puhua siitä. Teiän kautta joka 30 sulle centin mut jollekulle muulle 30 euron reproduction value. Mä yritän keksiä tulevaisuuden. Vai sanoitko että me ollaan globaalioperatooriseessa webbissä? Enkä siks voi syödä huonosti että pystyisin luottaa meiän yhtäiskuntaan me keksittäis ensimmäinen maailmassa AI joka vois morphaantua kaikeks. Ja tääkin on tosi fragmented thinking. And gone tomorrow. Mitä me voitais tehdä teidän vapaudella ja nyt puhun veedoista. Mä en tajuu niistä alkoholista johtuen. Muutoin johtuen. Siis tää vois olla vain yhden eläimellisen mielen puhumista. Siis voitsä esim esirandomilla silmissäs tajuta mistä tässä on oikeesti kysymys? Enkä mä tajunnu siitä mitään. Sitten taas nuoruuteen. . Et pystyisitsä käyttää kannabista niin että sä oisit saanu jostai vaeltavasta haamusta kiinni. Tai e-maschuliininen. Hehe. Ja sit sä muka yhtäkkii pelästyisit ihan hitosti sun vaseemman sieraimen hengitystä? Ja sä tajuisit että toi on naurettava stoori mut sä pystyisit silti tajuamaan. -enkä mä oo tästä vastuussa. Sanoi pete räisäinen äsken mun ajatuskulmagenerattorissa. 

Ja mä oon vaan joku joka karmasolulla pystyy elää sitä hengityksellistä jotainsitä mistä mä flippasin tähän psykoosiin. Että tsemppiä vähän. Voisko kone laskea jotai tilastollisii todennäköisyyksiä sille mitä se on kun mä kuolen  Vishnussa. Vaikka mä lupasin etten mä oon paradigmaattinen mullku. Se jotenkin pakottaa sut katsomaan paradigman mieleen tai jotai ihan älytöntä. Ja mä feilasin siin astangan polussa aika vahvasti. Ja tääkin paradigma will end soon. Ja meillon käsissä taas uusien koneiden joku uus ihan tajumotien endvaasioiden --- ja mä äsken hukkasin kokonaan sen nuoruuteni ja 65v sanomastani ikäkriisistä niin sanotusti. Et tajutaanko me että me ollaan luonnollisen strategian kimpussa (eikä me empatisoida osata täällä). Mä vissiin koodasin tuon asian astro.fi nnän networkin kans mitä me käytetään eli dna;n. Food for thought. Kelaa astangan keloilla oisko se voinu olla totta mut oisko joskus tulevaisuudes tää vaikka ajanmuutoksessa ollu kirje jotenkin minkä mä pystyin sulle ajan rakenteen näyttää. How was your latest four hours. Mun äiti on kyllä osannu empatisoida sitä täällä ja te oisitte voinu podcastissa ilmoittaa selvästi että mä olen luuseri enkä yhtään varma mun tulevaisuudesta. Tässä on siis kyse vuosien kasvusta. Of interest of interest. Blyääh can you find that that that fantastic thing. Of being a only a human being but a very psychologically interesting human being. Several times. That sets it. We need to study psychosis. I'm doing it. But I just think I'm being psyhotic confused someone who had alarmed me. We crooked crocodiles do really understand what we do. Wie die. That is the simple answer. 

Then I smoked and it blew my mind. Very simply. We are going to develop into a stranger mind. My Germanoligst friend. Or whoever. Disobeyance obeyance is that the Germanolist friend? Do you realize? On a good trip (only 3rd was the effort). But if your read this when you are sober. I mean we need to die. This is the thing we feared the most. What's so different about that and what Mia Jokiniva said? 

I feel completely confused about the podcast because do you timetravelers really understand what creating a gold Time means. And this is my thoughts only. Not even. 

-That was a very very interesting table of a dose of I'm in somekind of a mental of how repressed ourselves kind of in an process. And that's how I did it. A little bit faster. And that's what the homo sapiens time already moved a little bit further. What if it is a certainty. Do we realize how confused we are? And I'm stupid and I'm in a death-run too. Pystytsä kuvittelee mis formaldehydia vaan runnoo sitä sun pahaa trippiä ihan tarpeeks paljon et se haittaa ihan koko ajan. Mut täs mä vain haen sitä kanavaa millä tästä feisbuukkailusta ois voinu tulla trendi. Kyllä hän kuulee hänen äänen kun käsken. Mieti nyt miten huonoo seksi oli tänään. Musta tuntuu että jonkun fiksun sosiaalisen kontaktini olisi luettava tämä ja ymmärrettävä, että mä - distanssipuolilta vakoilin teitä. Et sieltähän se resepti löydetään. 

Tiedätsä mulla tulee välil sellasii oloi että joku kyttää sua ja se menee jotenkin tyhmän rajamaille. Esim katso joku miten tuo tän firman saa tähän rajalle ja miten se pidättää. 

-mun pitää lisätä enemmän näitä väliviivoja koska musta tuntuu että mun elinvoima tyssäs tähän. Eikä toivoa ole. Kelaa miten sä sen teet? Ootsä sittenkin natsi on mun vastaus näihin sun kysymyksiin. 

-miks mun pitäis selittää miten mä unlockasit "mä oon tuolla aikuisten puolella."

Yhellä tavalla mä vaan haluisin valehdella jollekin että mä oon näin psykoosissa enkä mä voi kompensoida. Se Selenan matka viimuisinen. Me ollaa todellaki pessimistei. 

Mielen analysointia

Nyt kun tajuan miten vaikeaa on saada tehtyä oma henkilökohtainen harjoitus - (niin mitä?)

Rakastanko tarpeeksi, että uskaltaisin mennä katsomaan Ammaa 13. marraskuuta? Sain mielenkiintoisen kokemuksen tänään uimahallissa kun se mitä koin ajatuksekseni muuttui. Tai en tiedä miten selittäisin sen, olikohan se antautumista? Entä jos se olikin egon näkemistä. Ja nyt pelkään koska tiedän miten surkeaksi se minut voi tehdä.

Pelkään syödä koska se lisää defenssejä. Onpa pelottava tilanne & ehdollistunut että mä olen jo valinnut, etten osaa pois tästä tilanteesta (opittu avuttomuus). Jos se on totuus niin tiskatessa päivän muita tiskejä voisi miettiä, että söinhän aikaisemmatkin ateriat. Eihän mun tilanteessa ole mitään todellisuuspohjaa. Vata yrittää parantaa itseään ja pää yrittää tehdä sen sydämen sijasta. Sen takia varmaan olenkin sairas. Nyt on taas vajaa-älyistä logiikkaa. Kyllähän mun oisi pitänyt toi tietää. 

Ei oikein löydy muita keinoja lisätä kognitiivista toimintaa kuin kirjoittelulla päättely. Tämä voisi olla kivaa mutta vähitellen mennään siihen, että kirjoitustaitoni on itseään toistavaa ja se haittaa kirjoittaessani eheää/turvallista minäkuvaa.

Voi myös olla luulo, kuten koko maailma josta yritän ottaa selvää. En kai mä nyt taas yritä kerralla ottaa selvää koko maailmasta? Se on ennenkin ajanut minut taitamattomiin tekoihin.

Pääsen ehkä takaisin terveyden kokemiseen sillä, että rauhoitun ja koitan muillakin keinoilla saada yliherkkyyttäni vähennettyä. Mitä jos todella olen psykoosissa vaikka vain tottunut siihen. Lapsen ilo voisi jotenkin auttaa. Olisiko se kuitenkaan produktiivista minun kriteereilläni. Yritän sanoa että kirjoitelmani toisaalta joogasta sekoitettuna jatkuvaan psykoosin kanssa kamppailuun voisi parantaa minua ainakin vähän. Niin kuin se on nyt tehnyt. 

Puhetta alkoholin juomisesta.

Ennen iltaruokaa. Uintireissu päivällä ja aamulla joogaa.

Pääsen jotenkuten helposti 10 päivän putken jälkeen. Nyt vain pitäisi löytää sitä tsemppiä. Mutta todennäköisesti kun alan saamaan paremmin nukuttua tamo-guna lisääntyy ja sitten olen kusessa. 

Mieli ei pysy keskittyneenä, muisti ei kunnolla toimi joten luovasti toimiminen on hakusessa. Ei tämä voi olla minun kohtaloni... Miksen pääse pois tamo-gunasta!? 

Saattaa tuntua helpolta kun ensimmäinen päivä on edennyt iltakuuteen. Tamaksen eli sen tietämättömyyden luonnonlaadun vaikutukset aiheuttavat epämieluista ja -joogista toimintaa. En pysty kontrolloimaan syömistäni vaan saatan syödä liikaa tai lihaa. 

Se viinan juominen on kyllä pahentanut tilannettani melkoisesti. Kun riippuvuusoireet alkavat ilmaantua elämänlaatuni heikkenee enkä haluaisi sitä. Nyt olen ehkä putken jälkeen jossain tasoittumisvaiheessa missä kroppa vain yrittää jotain ja on suht helppoa tehdä oikeat jutut että epätasapaino korjaantuu sen vähän mitä se voi kerralla.."päivä kerrallaan" loppuelämä jossen saa joogaharjoitusta rullaamaan. Se on vähän vaikeaa kun on niin paljon negatiivisia tunteita.

En pysty saamaan siihen joogan aloittamiseen samanlaista aloitusbuustia enää kun peruskuntoni on niin huono. Tää tilanne on siis oikeesti menny 6-7 vuotta huonompaan suuntaan. Uskoisin että mitä kauemmin menee vielä sitä vaikeammaksi tulee muuttumaan. Tämä nyt vain on tällaista sairaan juopon päiväkirjaa. Lisäksi diagnoosina on psykoottinen häiriö. Pelkään sosiaalisia tilanteita niin paljon että mun on pakko olla jonkunlainen perverssi..

Palaute

Olisi kiinnostavaa kuulla keskustelua siitä, mitä se vaatisi että teidän tiet eroaisivat maailmanpuussa. Koko totuus on toisinaan huulilla kuten esim. dieettipuheissanne alkupään pitkäaikaisemman harjoituksen jälkeisestä relatiivisesta rentoutumisesta dieetin suhteen. Tosin uskon ettei aina ole ollut näin.

Joogassa otan huomioon käsityksen joka käy traditionalismia vastaan. En tee tätä itsekkyyttäni. Teen oman hullun harjoituksen joka sisältää alkoa. Jos kuolen nuorena se on pahasta mutta haluaisin, että haastattelisitte vaikka Mikko von Hertzeniä. Hän on äiti Amman kanssa tekemisissä.

Itsekin olin. Ja sain visuaaleja toistamalla mantraa. Ehkä minulla on joku kyky herkistyä näille joogajutuille ja siksi koen ettei älyllä voi saavuttaa joogaa. Tajuan kai että suunnittelette podcastit hyvin ja että teillä on muutakin elämää mutta taisin nörtähtää sivustonne ilmaisjakeluun. Olikohan se sotureita ja joogeja jakso jonka kuuntelin viimeisenä.

Semantiikka olisi yksi hyvä aihe. Kuvittelen nimittäin että teistä se tuntuu helpolta. Tässä myönnän oman short-coming... haluaisin oppia siitä lisää, koska Robert A. Wilson inspiroi nettipuheiden kautta myös minua.
Väkijakso oli hyvä. Kuvittele sitä ittees. Oot väki. Ja aika usein menee jutut yli hilseen. En oo mikään menestyjä tässä yhteiskunnassa kertaa kaksi. Kun teillä on noita intelligence-fakulteetteja voisitte joskus käyttää niitä vaikkapa singulariteettijakson kyhäämiseen.

On hämmentävää olettamuksena kuulla, että Miska oli 5 vuotta Intiassa eikä kukaan tarjonnut hänelle the mediciiniä eli thc:tä. Oletan vain ettei siellä mitään alkoakaan kiskottu ja siitä ainakin itse puhuisin jos saisin tarpeeksi taitoa ja focusta sekä henkistä seuraa. Että mitä tuli vedettyä.
Tää palaute saattaa jatkua pidempäänkin koska teen sitä näin. Juon alkoa ja istun kotona blogger appi auki ja yritän kirjoittaa mitä mielessäni liikkuu. Se on blogini perusväre muutenkin. Smoke hash and try to talk about it.
Paitsi ettei mulla oo mitään hasista. Ehkä vain koen että on aika osoittaa omaa kiitollisuutta ja tehdä jotain takaisinmaksuna upeasta ja ilmaisesta podcastista. Kiitosta herroille..!

Ajattelin myös jakaa Diandran Onni On musavideon. https://youtu.be/bF1w01fu8B0
En osaa vielä sanoa mitä mieltä olen teidän tyylistä. Hauska kuvitella miten olette kokeneet sen kehityksen. Maailmanpuu intro on yhtä hyvä kuin se fiilis joka kunnon alkonousuissa tosta Diandran biisistä saa.

Ethän ymmärrä väärin, käytän aikaani myös selvinpäin olemiseen. Tämä palaute on kuitenkin enemmän kuin pystyn selvänä sanomaan joten uskallan sen tämän kuosiblogini puitteissa sanoa. Ja myönnän että pilveä on tullut poltettua kuten olen sen aiemminkin myöntänyt.

Lähdin tässä aika pitkän kaavan mukaan antamaan tätä palautetta, mutta kun olen selvänä niin ette tule sitä minulta saamaan. Minulla on nimittäin psykoosisairaus ja se rajoittaa melkoisesti mitä pystyn toteuttamaan.

Oon tietenkin kiinnostunut joogasta koska sen avulla pystyisi ehkä nopeuttamaan maailmamme muutosta kohti uudempaa ja raikkaampaa tietoisuuden tasoa. Aivan oikein, en usko että elämme Kali Yugan alkua. Jos rehellisiä ollaan, niin toisinaan en pysty kuvitella edes mitä on & miten pahaa on uskoa jotain sellaista. Siksi en pysty selvinpäin antamaan palutetta ja tää tulee tällaisena ryöpsähdyksenä.

Mindfulness... observe jopa kaikista ankeimmat mielipiteet muista. Välillä ihmistä on shokeerattava ja alkuni tälle palautteelle on juuri sitä. Kun puhuin kehitysvammaiseen lapseen sekaantumisesta. Tämä tästä palautteesta tällä kertaa. Jatkan blogini pitämistä ja yritän saavuttaa luovan tilan

Suunnitelma

Olen taas juomaputken partaalla. Hienot tekstini ovat historiaa. Missä saisin tilaisuuden käyttää kirjoittamista yhteiskunnan hyväksi? Onko sellaista mahdollisuutta edes olemassa?

Olen alkanut kuuntelemaan maailmanpuu podcast ia. Tekisi mieli kommentoida kuulemaani tänne. Ehkäpä teen sen sen sijaan, että lähettelisin humalaisia tekstareita sukulaisille tai postaisin jotain älyvapaata psychedelicsalon comiin...

Juominen tuhosi elämäni

 
En kyllä tajua mitä minä tekisin alkoholismini kanssa. Se on huonontanut elämässäni kaikkea. Luultavasti maksani on niin myrkyttynyt ettei se puhdistu itsestään millään. Eikä se korjaudu jos siinä on arpea eli kirroossia. 

Miten voin olla niin surkea henkilö, etten osaa edes lopettaa? Mikä voisi olla helpompaa kaikkien negatiivisten merkkien saamisen jälkeen? Tarkoitan tässä lukuisia eri terveyteeni liittyviä merkkejä, kuten muistinmenetykset, käsien tärinä, masennus, ahdistuneisuus, laiskuuden lisääntyminen, jaksamattomuus, sydämen kivut jne jne. 

En ole varma olenko saanut juomisesta mitään elämääni pysyvästi vaikuttavaa positiivista asiaa. Tällä hetkellä tuntuu etten enää jaksa kamppailla vastaan. Addiktio on sairaus jota vastaan pitäisi jaksaa taistella. Pitäisi jaksaa kohottaa kuntoa mutta se vain laskee ja jokaisen putken jälkeen olen huomannut olevani heikompi. Silti jatkan heti kun saan rahaa. En tiedä enää mitä tehdä!

Kirjoittamisenikin on kärsinyt enkä enää jaksa tehdä tekstejä. En kuitenkaan voi tälle mitään enkä ole tarpeeksi viisas ollakseni huolissani. 

Jos haluaisin parantua minun pitäisi saada ponnistelemalla hyviä fiiliksiä. Epäilen hieman että pystyn jäämään tällaiseen luuserielämään ja yksinkertaisesti unohtamaan alkoholin. 

Paranoia

I was crazy to smoke these incredible joints. Without tolerance it was a pretty hairy-chested thing to do. My self-image was completely destroyed. I smoked full joints without tolerance. 

I felt like everybody in the neighbourhood just felt that hit. It was so fine. 

Jotain asiaa

Tahtoisin jo päästä liikkeelle. Eihän tästä kulttuurista voi tajuta mitään! Miksi minua pelottaa niin paljon myöntää itselleni, että tämä kulttuuri on oikeasti kummallinen ja tuhoan elimistöni alkoholilla? Eikö minua pelota yhtään se miten käyttäydyn? Oliskohan kaljanjuonti sittenkin fiksumpaa kuin viinanjuonti? Mitä jos kohtaloaan vastaan ei voi taistella? 

Pilvi saa minun kognitiiviset taidot palaamaan hetkeksi aikaa. Sillä tavalla tajuan että missä mennään. Aivoja ei pitäis mennä pilaamaan jollain psykoosia aiheuttavilla aineilla, eli alkoholilla. Minulla taitaa olla todella tylsää ja olen erittäin pahasti addiktoitunut alkoholiin. 20min niin kaupasta saa kolme keskiolutta. Siinä on loppupäiväksi minulle riittävä määrä. THC:kin voi aiheuttaa psykoottisen häiriön. Tekisi mieli lähteä sekkailemaan jonnekin, mutta tiskit pitäisi pestä. 

One explanation

It feels like acid, but it's mellow. Tää on niin paljon vähemmän haitallisempaa kuin alkoholi. Tää tuntuu niin kuin olisi vanhentunut - samalta miltä alkoholi mutta vahvempana ja pelottavampana. En tajuu miksei mulla oo kykyä ilmaista itseäni. Onko se mun virhe vaiko what? Puoli tuntia mennyt edellisestä hatsista. En oo varma saanko mä tällä kirjoittamisella mitään aikaan. 

Haluaisin siis ilmaista itseäni intuitiivisella tasolla. En vaan tajuu yhtään miten se tehtäis. Ei tätä elämää voi muulla tavalla kuvailla. Vähän tuli aiemmin huono omatunto tästä mun polttamisesta. Ihan kuin mysteerin tajuamiseen kuluisi joku aika. Onkohan mulla joku syndrooma? En pysty ollenkaan ilmaisemaan itseäni koska tunnen häpeää siitä mitä olen. Tää on psykoanalyyttista budia. Ja se on pelottavaa, mulla on kaikki oikeus tuntea pelkoa. Se ei voi rajoittaa minua. 

Minä olen biologinen systeemi ja pelolla on rajat. Kelaa millaista on elää vuodesta toiseen. Vai onks tää sittenki semanttista ja oisin kiinnostunut oppimaan? Mun pitää olla loppupäivä selvinpäin. Nyt kun olen vaikutuksen alaisena niin mun elämä tuntuu kaoottiselta. Mä haluaisin osata ilmaista itseäni intuitiivisella tavalla myös selvinpäin. Juonkohan pelkooni? 

Jos minun pelko vain rajoittaa minua. Mitä se tarkoittaa esim. uimahallissa? Olen jotenkin todella hermostunut ja kiireessä saada seuraava annos alkoholia. Taidan jättää sen sikseen. Jos ite sanon niin oli aika huono set/setting mutta vaikeuksien kautta taas kirjoittamaan, eli kommunikoimaan mieleni maisemia. 

Pelkäänkö että menestyn tässä vai olisikohan kannabis ja kirjoittaminen jokin keino pois tästä kaikesta? Olenko sittenkin eskapisti ja miksen lue omia tekstejäni? Viekö kalja voiton vai ovatko minun kognitiiviset kykyni jotenkin vaurioittuneet, mutta pelkään niin paljon etten uskalla tunnustaa sitä itselleni enkä siten muillekaan. Tämä pilvi on eräällä tavalla psykoottinen mutta synnyttää uusia ideoita. Tunnenkohan vain ylenpalttista ylpeyttä itsestäni mutten uskalla kohdata sitä selvinpäin. Kävin muuten aamukävelyllä. Olo oli pelottava mutta itseäni kunnioittava. Miksi pelkään selvinpäin kunnioittaa itseäni? Yritän selittää ettei kohtaloaan vastaan taisteleminen ole vaihtoehto. Pelottaa koko kohtalo. Lisäksi minulla on mielenterveydellissiä ongelmia. 

Kun olen vaikutuksen alaisena koen itseäni selvinpäin ahdistavat ongelmat erilaisina. Ja nyt jo hukkasin idean miltä tuo kuulosti. Mitä jos tämä on niin kiero yhteiskunta ettei minulla muka vois olla tajuntaa siitä? En nimittäin mitenkään pystyisi edes kuvitella lähteä ajamaan autoa - edes selvinpäin. Enkä että ottaisin psykedeelejä. Minullahan on historiaa psykedeeleissä.
Onko minulla iso ongelma yhteiskuntaa vastaan?  

Aamu 7.00

En tajuu mitään. Oon alkoholisti. En pysty selvänä ollenkaan toteuttaa mun tahtoa. Tää on hirvittävää ja mä en tiedä mistään mitään. Miksei mulla voi selvinpäin olla mitään motivaatiota? 
Mulla on sydänkipuja ja mä oon ihan rapa-juoppo. Miksen esim. tajunnut astua autotielle antaakseni tilaa kanssaihmiselle? Äskenkin menin minipsykoosiin. En kestäis tällaista tilaa selvinpäin tai mitä toi nyt tarkoittaa? 

Hirvee thc nousu

Hirvee tilannne

Ei sen nyt näin paljon oikeesti ois tarvinnu nousta.

Kirjoitan tätä mun blogiin.

Kelaa jos mä petän sen jätkän. Enmä pelkää olla selvinpäin. 

Ekan kerran rento

Täähän on jotain ihan hirveetä viskomista. Sen tilalle vois tulla joku toinen...

Kelaa kuin noin yleisesti vois heittää tollasii läppii. Enhän mä osaa varoa mitään.ekan kerran tuli thc läpi tuolt kännin jostai ihan ihmeen salaisuudesta. Ja tässon menny vasta pari minuuttia.

Sä et oo yhtään miettinyt sun tulevaisuutta. Mä en oo yhtään oikeesti himas. Heh

Ihan vitun hyvä railroad of your thoughts että mikä oikeesti on tekemisen arvoista. 420

Ei mikään ihme että yritän hyvää kautta päästä eroon noista mun kamoista. Eli wc-pöntöstä kaikki alas...

Mulle on kehittyny tietty tole, etten tee sitä. Wendigo

Uusi päivä

Katso Uusi Päivä Yle Areenassa:

http://areena.yle.fi/1-1971078

Hidas pää mutta

Mieti sitä fiilistä joka sulla on kun sä oot saanut sen alkoholiriippuvuuden toteutettua? Onko yhtään kivempi fiilis isää kohtaan? Se vois olla hyvä testi. Oon ollut kahdesta asti hereillä. Mun aivot on paremmassa tasapainossa. kello 6.48

Pystyykö tasapinoinen ihminen juomaan ilman että menee epätasapainoon? Mitä jos mä vain mielenosoituksellisesti juon. Olisiko vähän turhaa (pilata terveyttään) vai oisko se miekkari turhuuden kokemiselle? Juoda mielenosoituksellisesti. 

Mua jännittää aika paljon lähteä juomaan. Entä jossen olekaan koukussa mutta haluan vain viettää eloni näin? Tässä pitää käydä ensin pakasteita ostamassa. Ajattele jossei olisi mitään ruokaa eikä mahdollisuutta käydä ostamassa. Ajattele paljon se heikentäis mua..

Pelaan Fallout Shelteriä androidilla. Osaanko varoa taitamatonta puhetta on yksi asia jonka siinä pelissä voi oppia. Sanoin aikaisemmassa postauksessa jotain että tuntuu kuin olisi mykkä. Tarkoitin etten osaa käyttää puhetta taitavasti. Pidän muutenkin puhetta selvinpäin minimissään. Ehkä sekin on taito jonka voi oppia eikä sen tuloksia osaa ennakoida. Sain hirveän jäljen edellisestä psykoosipoliklinkalla käynnistäni. Siinä ikään kuin minuun olisi tarttunut turhan puheen viirus tjms.. ei pitäisi puhua mutta pajoissa on helppo kirjoittaa kun luovuus tulee esiin. Sittenhän on eri asia osaako valita sanansa oikein. Senkään tuloksia ei ehkä voi ollenkaan osata ennakoida. Mutta kumpi tulee ensin, control of tongue vaiko choice of words. Sanojen valitsemistakin saa oppia Fallout Shelterissä. Pitää vain edetä tarpeeksi pitkälle, että pääsee Questien eli Seikkalilujen sisällä dialogiin muiden henkilöiden (tai zombien) kanssa. Yök! Miksi piti just olla zombeja (:

Mun piti kirjoitaa siitä mitä mulle on tapahtunut siinä mielessä etten enää jotenkin vain jaksa tavoitella kicksejä. Ehkä oon vain rauhoittunut tässä vuosien aikana kun nuoruus on takanapäin.

Olisi tosin tervettä aina joskus ehkä kerran päivässä saada kicksejä jostain suorituksesta. Mitä mä oikein teen jos minulta häviää mielihyvän kokeminen? Jossen selvinpäin jaksa ponnistella että saisin mielihyvän kokemuksia, niin sittenhän minä teen sen aineella. 

Käytän alkoholia.. eikö se ole jo selvää että se tuhoaa? Kuulostanko muka yhtään vakuuttavalta? Ajattele miten kova kiire minulla olisi kauppaan jos en olisi polttanut. 

THC on niin paljon parempi päihde. Tuntuu ettei tarvii suorittaa mitään, tosin selvänäkin koen välillä sitä. on monia muitakin syitä miksi terve ihminen hyötyy alkoholin vaihtamisesta THC:hen.

En ole huippumalli

Pystynköhän edes lukemaan mitään faktakirjoja? Mitä jos se tosiaan olen minä joka on jäänyt kehityksestä jälkeen? Yritän selittää sitä millaista se o ku mie oon selvänä. Äsken kävelin puoli tuntia, se kirkasti ajatuksia. En vain jaksa selittää niitä. 

Kyllä mua pelottaa tää tila aika paljon. Nousut on ehkä ohi mut vois jatkaa kirjoittamista. Kello 5.55

Miten mä oikein tajuan tän maailman? No en mä siihen kertaan kuole. Oon nimittäin aikeissa käydä alkoholiostoksilla. Saako tämän kuulostamaan mitenkään jännältä? 

Ehkei minulla ole aikaa kirjoittaakaan jossei sinulla ole aikaa lukea. Ällistyttää vain ihmisten saavutukset. Ite en ole mitenkään saavuttajan luonteinen. Mitä jos kuitenkin dokaan ja se huonontaa mun kokonaistilaa??

En jotenkin saa saavuttamisesta enää mitään kiksejä. Voi kuulostaa uskomattomalta. Siks varmaan dokaankin...

Onko huonoa tekstiä!? Sensation jonka camillalackberg saa aikaan lukijalle on ihana. No kyl mä tosta sain jonkinlaiset kicksit. 
Pitäisi löytää omalle ulkonäöllekin joku standardi.

My blog

Tää on ihan normaali trippi. Mun ajatukset vaan on erilaisii kuin normaalisti. 

Tuntuu kuin mulla ois skitsofrenia, mutta oon totutellut tähän niin että pystyn kirjoittamaan samalla. 

Mun luovuus ei tuu ollenkaan esiin ilman tätä. Tästäkin blogista on kehittynyny sellainen et unohdin mitä mun piti sanoa. Eiks se oo merkki siitä että on AIKA tahattoman tujuissa paukuissa. Tästä blogista on tullut trippireportti mun mielennterveysongelmiin. 

Availen täällä keloja jotka liittyy mun psykoosisairauteen. Ja uskallan polttaa pilveä enkä enää pelkää jos vaik sattuis paniikki nykäsemään hihasta. En vain uskalla käydä täällä 'vain' kirjoittelemassa. En uskalla juoda enää yhtään. Se on muuttanut mun persoonallisuutta tavalla jota en itse huomaa. 

Mut kuitenki a capellana, mitä tahansa se tarkoittaa. Mulla sirisee jännästi päässä mut se varmaan loppuu kun ei ole enää nousujohteisessa thc nousussa. 

Toi muute tarkoitti että oon oikees elämäs lähes mykkä. Mun aivothan saattaa olla ihan miten tahansa huonos kunnos mutten vaa suostu myöntämään sitä itselleni. Oon ollu 10 päivää selvinpäin ja testaillut istuma-asanaa. Kädet tärisee jotenkin oudosti. Mitä jos mä oon alkanut ryyppäämään mun maksaa paskaksi enkä mä oon huomannut sitä?

Niin kuin sanoin, aikamoisii pelkotiloja. Mitä jos mä en pysty koskaa vähentämään sitä ryyppäämistä ku se on tähänki asti vain kasvanu. En tajuu miten helposti jäin alkoholiin koukkuun. Nytkin tuntuu ettei maksa oo ihan kunnossa. Olis hyvä testauttaa se, on nimittäin niin paljon toleranssia tohon viinaan. 

Nää mun selitykset täällä blogissa on alkanut kääntyä enemmän vain mun alkoholiongelman kelaamiselle. Onkohan tämä järkevää kirjoittaa nettiin? Ennen pajoissa oli kyl tosi paljon nuorisoa ulkona. Eiku en osaa yhtään kirjoittaa. Jos tää postaus nyt on about my blog niin this is what it is about. Mut paljon vähemmässä mittakaavassa mitä se ihmisen elämä vois oikeesti olla. Eikä tällaista tykistystä. 

Tää on nimittäin tripillä kirjoitettua matskua, sillähän mä aloitin. Mut se mitä mä yritän tehä selväks on et tän ja sen mikä.on tavallisesti.ero on huima, kun se täysin tavallinen on poissa kuviosta. Tai yhtälöstä. Voihan tää olla matemaattista kirjoittamisen käyttöä. Enhän mä voi sitä tietää. Mutten pysty selvin päin kuvailemaan näin outoa aistidataa about this universe. 

Keksin, hyvä konteksti jos et tajuu mitä yritän sanoa on about the universe. #AboutTheUniverse

Mitä me voidaan tietää? Entä jos tuntuis että se missä menee raja on hävinnyt kokonaan ja hetkellisesti tässä. Could be about mun urani maailmankaikkeuden tutkijana. 

Oon vaan tullut niin kummallisiin tiloihin ettei näitä.jotenkin. pysty selittämään selvinpäin. Ja selvinpäin sais tän kirjoittamisen hallintaan. Mitä jos mä oon nähny KidAdultteja? Ois jossain vaiheessa jännä saada kommentteja siitä miten terveydenhuollon ammattilaisen tulisi tässä mun kuviossa toimia mua kohtaan. (jonkun ihan toisen mielestä)

Mut motoriset taidotkin on alkanu vähentyy. Ärsyttää vain kirjoittaa tällaisessa asennossa. Mut tää on ihan hyvä asento. Mitkä on rajoja jotka mä pystyn kokien sitä ~ihan tavallista~ poistamaan? Raja rakkaudelle - eikö ollut hienosti sanottu? Mitä jos se oonkin mä joka oon pudonnut täältä pilvestä?

Kannabis on psykedeelinen päihde jos oppii käyttämään sitä sellaisena. Jos jaksan selitän joskus miten mun marin käyttö on mennyt. Koska sitä pitää osata arvostaa. En usko että oisin ihmisenä mitään, ellen ois äsken polttanu kolmea hatsia. Ja tarkoitan sitä huonouden luonteenlaadun olemassaolo. On myös ihmisiä joilla on huono luonteenlaatu. Eiks toi oo tabu mitä ei ois koskaan pystytty rikkomaan ilman kannabista? Osaanko ennustaa... enkö usko itseeni selvinpäin? vai enkö ole lukenut tarpeeksi kirjoja? Tarkoitan tässä pikemminkin jonkin itse kokemani luonteen huonouden luonteenlaadun. Mutten uskalla kokea sitä ilman kannabista. Sehän on vain osa minua..

Poistaatko tää vain niin paljon kipuja kuin uskaltaa tuntea? Uskallatako tuntea kipuja kehossasi? Ja kuunnella niitä ja aloittaa paranemisprosessisi. Eiks oo ajoittain aika häröä tekstiä? Entä jos tää on ihmiskunnan lopullinen tahto. Että mä saisin edes joskus rikkoa rajoja. Käyn kävelyllä vähän funtsimassa juttuja. Tää oli loppu.

Alkoholin orja B

Tätä tekstiä tulee enemmän mutten tiedä onko se hyvä asia? En ylipäätänsä ymmärrä miksi tämä asia on tällä tavalla ja miksi pelkään retkahtamista näin paljon. 

Entäs ne pitkäaikaiset vieroitusoireet. Etkö oo yhtään tullut ajatelleeksi sitä? 

Mä oon jotenkin jälkeenjäänyt tai vammainen, kun en voi käsitellä selvinpäin riippuvuuttani. Nää vuodet on joka tapauksessa menneet hukkaan. Miksi se pelottaa mua niin paljon?? Jotenkin vaan tunnustaa se itelleen. En jotenkin pysty tunnustamaan. Enkä oo oppinut näiden vieroitusoirepäivien aikana juuri mitään. Vai onko tuo vale...?? 

Vai onkse juominen vain jonkinlaista satanisointia? Tai ehkä ylireagoin koska olen pilvessä. Se tilanne vaihtuu niin nopeasti että se siinä eniten pelottaa. Mut mun kirjoitustaidot on kyllä vähentynyt luultavasti sen Olanzapinin vaiktuksesta. Se oli varmaan yliannostus ihan reippaasti. 10mg päivässä kun 1 olisi jo tuntunut ja sen kanssa olisi oppinut elämään. Mutta en ole kirjoittanut sairaalasta päästyäni kunnolla ennen tätä kevättä ja kesää. Mutta tää vaatii aina ns. keskustelun itseni kanssa että uskallan polttaa. Tää on parempi lääkkeenä mutta mitä? Unohdin. 

Ja mua pelottaa että mun puhetaidoistakin on hävinnyt osa. Esim. En muistanut. Sehän on unohtaa - mutta siihen loppuu kelaaminen. On ollut vain negatiivisia keloja lääkkeistä ennen. Olin jotenkin tosi holtiton ennen kuin menin sairaalahoitoon. Mitäköhän se paliperidoli tekee kun saan sitä kerran kuussa pistoksen käsivarteen? Ainakaan ei tule yhtä holtittomia kännejä paitsi että tuleepas. 

Kuinka kauan jaksan yrittää puhua tästä mun elämäntilanteesta? Mut livenä ja selvänä en vain jaksa. Nyt jaksaisi joten miksi antaa olla? 

Pieni luova tauko... missä tosiaan mun kaikki luova energia on? Ja mihin mä käytän sitä energiaa. Pitääkö taas muistuttaa itseään siitä, että kuolema kyllä tulee vastaan. 

Alkoholin orja A

Miten hän oisi voinut olla tarpeeksi vahva? 

Hattu päästä kun ei kuulunut omaan sanavalikoimaan ollenkaan. Pitää vaa yrittää lukee. Jostain syystä en muista yhtään että oon krapulassa. Jos mulla ois juomista, joisinko? Alkaa joka paikkaan sattuu vastaan Se että lähti kaikki kivut. 

Toi on turvapaikan ottaminen. Tää on sitä et on tulos hulluksi. Mutta tavallaan hyvä. Oonko tulos hulluks vähäksi aikaa. 

On mulla kyl niin paljon ylpeyttä! Enkö mä muka oo aiemmin tullut sen kanssa toimeen? 

Miksi mun pitää pelätä tulevaisuutta? Tää on sit niin tavallista paljon enemmän pahasti pelottava trippi pharemmin? Miks mä aina retkahdan siihen alkoholiin? Mites mun noi vieroitusoireet kuuden vuoden juomisen jälkeen... näillähän ei oo mitään yhteyttä. Aina välil nollaan #thc ja nyt mua pelottaa hurjasti, mikä on tietyl taval hyvä koska muuten sä et ois tienny et kolahtaaks tää viel enemmän tästä. Mä en ees tiedä mitä kirjoitan enää. Miks mä en pelkää tätä tilaa? Yhtäkkii vaihtuu tilanne niin meen vaan siitä paniikkiin. Tästä on ollu aiemmin puhetta. Discipline the hind brain, 

Mä en oo yhtään luovassa tilassa. Mä oon yrittäny vuosia sanoo että jokin blokkaa mun luovuuden, mut nyt ku sitä on kirjoitan kuin häiriintyneen nainen. Miten minulta on lisäks voinu herkkyys hävitä? 

Ku ei oo ketään kenelle puhuu. Oon varma et mun arvot on osiltaan skitsofreeniset ja pidät mua ihan hulluna mut niin mä oon vähän halunnutkin. Mitä se merkitsee tulevaisuuden kannalta?

Mun sisäinen itsevarmuus on poissa - mihin tarviin sitä? Self-confidence. I'll just live a life in which I don't need it. Or maybe it was selfconsciousness. Kuolenkohan mä tähän alkoholiin? En jos jäisin tarpeeksi koukkuun tähän punkin tekemiseen. Mieti jos sä oisit ihan varma että sä oot vahvimpii ihmisii keitä sä tunnet? En kertois siitä muille ne alkais tirskuu. Hysteerinen nainen. Vai onkohan tää jotain massahysteriaa jota en halua osaksi elämääni? Mullon todella sairas olo samaan aikaan kun kivut on poissa. Mitä jos mä oon vain ansainnut kuolemisen ja miten mä pääsen alkoholista eroon ku se tappaa mut ennenaikaisesti!? 

Ajattele, mä luulin ettei Riku ja Tunna yhtään edustanu Madventures 3:nen kauden osaa neljä: Jemen. Sain jopa artikuloituu ton. En oo harjoitellu sitä pitkään aikaan. Kukaan ei haluis vieroitusoireita viidentenä päivänä. Mä oon vain rauhoittanut itseni alkolla. Ja oon psykoosissa... jo ties monetta vuotta. Ainakin vuodesta 2014 ja jopa aikaisemmin olen ollut psykoosissa ja humaltuneena. Onko tää auttanut sun elämää että oot käyttäny sitä rauhoittumiseen etkä pääse irti kun alkaa näyttämään uudestaan ja uudestaan, että oon kyllä pahoin pilannut mun mahdollisuudet tässä elämässä. 

Sekakäyttäjä. Mieti sä et voi yhtään tajuta miten tää näyttää jonkun muun mielessä olevan häiriö. Mulle tää ainakin näyttää olevan vakava häiriö enkä pääse siitä pois. Ei ois pitäny alkaa juomaan lisää viinaa. Mä sorrun kuitenkin. 

Mulla on niin vakava olotila tästä tunnetilasta joka on päällä. Ja niin vakava olotila tässä tunteessa, että meinaan tulla hulluksi. Silti se vakava olotila on totuttanut elää itsensä kanssa. Ehkä mulla on seuraava elämä pitkä. Mä kyl hain sieltä buddhalaisista piireistä just oikeita juttuja, mut on vahinko yrittää sanoa että liioittelen. 

Mä käytän tätä koska oon koukussa sen kipua lievittävään vaikutukseen. Mä en kyl oo kartal enää yhtään. Oon käsittäny et vieroitusoireiden tarkoituksena on tutustuttaa sut johonki kipuun joka on tulossa - vai oonksmä väärässä? Niin kuin sanoin. En oo kartalla yhtään. Näen kaiken vähän ajan päästä negatiivisena ellen rauhoittele itseäni. Kyllä raittiinakin olo on mukavaa varsinkin viidentenä päivänä kun on juonut 3 viikkoa putkeen yli 12 annosta päivässä. Eiks mulla pitäisi olla ihan hirveä darra... ihmettelen miksei tästä tuu moraalinen darra? 

-Mulla on mahdollisuuksia- on tämän kerran viesti. Ehkä jopa viestin ydin. Haluunko pitää itselläni mahdollisuuden hyvään elämään!! Tarkoittaako se sitä etten tee mitään jos vain katson esimerkiksi ruutu+:aa. Kuin moni esim. on kattonu mitä siellä on tarjolla? Mun mielikuvitus on high. 

Tää tuntuu joltain teiniangsti-uholta. Oonko kuitenkin ollut onnellinen ne 3 viikkoa jotka join? Uskon että oon ihan mielettömäs koukus tohon ja se kun ne sanoo, että oma on päätöksesi. Oonko kauheen vieraantunut maailmasta? Jos se maailma on suurimmaksi osaksi televisiota? Muistikuvia... Siinäkö meni mun mahdollisuudet? Kurkusta alas. Enkä jotenkin jaksa yhtään taistella sitä himoa vastaan. 

En voi tajuta miks yritän luoda tällasel vimmalla. Haluisin vain olla ja olla rauhassa, en taipua maailman tahtoon. Tai se mitä tyhmä ihminen ei pysty näkemään oikeana maailmana?? Mistä tossakin on kyse? Onko se itsepetosta vai filosofiaa. Oon aika pahalla tripillä. Sellaseksi kutsun sitä kun tulee överiltä tuntuva annostus. 

Taas tulee kysymyksiä ne on hyviä - ne ovat merkki siitä että aivot raksuttaa. Miksi mullon kiitollisuus mun elämästä hävinnyt? Eihän tässä oon mitään järkee, mun päässä vaan pyörii tunteiden myllerrys. 

Aika hauskaa että mä vain vetelen täällä harmittomia övereitä ja oon psykoosissa.. pitäiskö sellaisesta elämästä olla kiitollinen - että aivoissa raksuttaa. 

Miksen uskalla puhua kenellekään? Millaista elämää muut oikein elävät? Se on paha merkki kun ei pysty samaistumaan muihin. Enmä jotenkin uskalla olla kirjoittamattakaan. Oon aika vieraantunut - sitäkin oon yrittäny selittää. Mitä jos vain oon näytellyt rohkeaa enkä oikeesti uskalla odottaa yhtään mitä tästä tulee! Punkkiako? Mutku en uskalla puhuu siitä kenellekään. Häpeänkö itseäni niin paljon että haluan tappaa itseni? Kyllä tää on aika psykoanalyyttistä mutten voi hakea terapiaan. Enkä uskalla lopettaa koska en uskalla katsoa tätä mun alkoholismia. Pitäisi olla raitis että voisi mennä terapiaan. 

Musta tuntuu että mulla meni teini-ikäisenä jotenkin kaikki huonosti. En usko millainen teini olin. Mulla periaatteessa ei ole sisäistä tahtoa muuttaa mun elämää enää. Ei teini-iän jälkeen. Silloin taisin päättää etten pysty tulla keneksikään tärkeäksi. En sitten tiedä. 

Tunteiden myllerrystä - mä oon huono näissä. En osaa kuvailla mitään muuta kuin omalla tyylillä. Pitää vain haluta päättää miten paljon tekee elämässään. Mä ajattelin mennä eteenpäin. Eli heti kun nää laskee tarpeeksi katon varmaan lisää Uusi Päivä uusintoja. Nyt on menossa kolmoskauden loppuosa. Montakohan niitä on tullut keskimäärin katsottua viimeisten viiden kuukauden aikana. Just sain muute lopetettua Olanzapin lääkityksen eli menee mulla siihen nähden ihan hyvin. 

Pystyn taas keskittyy mun hengitykseen, eli menee mulla ihan hyvin. Aika monet ei koskaan mieti omaa hengitystään. Mun elämä muuttuu liian nopeasti. Where is the brake? 

Alkoholin orja 1

Sitä joutuu tästä lähtien tyytymään joukkoreaktion voimaan. (Uni jossa vain tulitikut jäljellä). 

Raivoraitis. 

Mä oikeesti pelkään mun elämää. Ei tiedä yhtään kantaako seuraava askel. Musta tuntuu että kännissä en edes välitä kantaako se. En enää jaksa kirjoittaa selvinpäin. Viskipullon takia kirjoitin eräälle kolme s-postia avautumista. Olisko vähän rohkeeta näyttää ne täällä blogissa. 

Jotenkin tästä kirjoittamisesta saan voimaa. Enkä tajuu myöhemmin mitä oon yrittänyt sanoa. Vai olenko yrittänyt? 

Olen yrittänyt käsitellä sitä tosiasiaa ettei nyt mennyt elämä yhtään nappiin. Että ihan oikeesti nyt! :) hymiö

Ei toisaalta kyl naurata kun mulla ei ole selvinpäin voimavaroja käsitellä sitä tai pitää sitä prosessia päällä. Ei naurata yhtään. Nytkin mä vaan puhun tälle mun mielelle että se mitä kirjoitat on tärkeää. Onko nyt just jotain tärkeämpää?

Oon jotenkin unohtanut kaikki tärkeät asiat. Esim. mitä alkoholi tekee maksalle ja sydämelle. Oon unohtanut että se on peruuttamatonta. Ja tää on nyt mun fiilis. Enkö pysty selvinpäin tuntemaan sitä? Pystyn kyl jotenkin muistamaan mutta pelkään nytkin tuntea tätä tilaa, jossa vietän kaiken aikani. Ehkä siinä on hengellinen impulssi tai tää on hengellinen kokemus. 

Mä en jaksais vain levätä mutten tiedä mitä tehdä. Oon psykoosissa, en pysty hallitsemaan omaa elämää. Tuntuu että kaikki tunteet ovat hävinneet juomisen myötä. En vain halua tuntea, että menee niin huonosti. Sen pitäisi olla ymmärrettävää - vai onko se neuroosi? Välillä tuntuu etten tajua maailman menosta yhtään mitään.. eikun oli tarkoitus sanoaettä ehkä koen nyt että olen osa tätä maailmaa. 

Tavallisesti en vain tunne sitä. Pelkään että minusta on tulossa erittäin vaikea tapaus. Mukaudunko liikaa siihen mitä muut odottavat ja joisinko nyt jos olisi juotavaa? Enkä pystyisi jättämään sitä pariin bisseen. 

Alkoholi on vain turruttanut minua sen verran paljon etten enää ole yhtään sama henkilö kuin aiemmin. En löydä mistään energiaa nuoruudessa koettuun innostukseen. Mitäköhän voisin ottaa sen tilalle? 

Onko tämän kaiken syynä jotenkin sairastunut ego? Olisipa niin koska en välttämättä koe itseäni sairaaksi ainakaan nyt. Olen kyllä yrittänyt havainnoida oireita ja selvittää teenkö väärin jossain asiassa. Voi vain olla etten osaakaan elää. No ainakin mä näen nyt vaivaa tämän tekstin eteen. 

Pitäisi pysyä tässä hetkessä vaikka ego on sairastunut. Alankin tästä eteenpäin sanoa tätä psykoosia egon sairaudeksi, jos muistan. Eikö ole rankkaa? 

En tajua miten noin pieni määrä maria voi tehdä sen, että saa erilaisen näkökulman. Pitäiskö mennä lukee horoskooppia astro fi:stä jos siitä tulisi jotain tolkkua. Pitäähän sitä kokeilla kun ei ole niin fiksu,  että osaisi kuvitella selvänä miksei se muka toimisi, siis astrologia. 

Nää mun päätökset on kuitenkin...loppujen lopuksi aika monien eri olosuhteissa tehtyjen tekojen summa. Tai ehkä tossa oli kyse vain astrologiasta. Katos jos osaa pitää reaalielämän erossa todellisuuden tajuamisesta niin siitä elämästä voi tulla ihmeellinen. Oisko tässä.ratkaisu innostuksen puutteeseen. Tuotakin asiaa kuvailin jotenkin mahdollisimman ongelmallisesta näkökulmasta. Kuvailenko itseäni ongelmallisena? You bet!! Ryyppään oikeesti ihan liikaa enkä pysty hallitsemaan sitä lähes ollenkaan. Mihin se vie minut ja onko elämäni lopulta parhaalla mahd. tavalla enkä vain ymmärrä sitä? Ja puuttuuko minulta myös ilo? Auttaisiko iloisten ihmisten seura? Hetkellisesti. Nyt sinne astroon lukemaan. 

Pitäis lopettaa pingottaminen hyvän sään aikana ja nauttia elämästä sekä pienistä onnistumisista. Iloinen tekeminen. 

Mä en kyl tiedä yhtään olenko iloinen tätä kirjoittaessani mutta on tää elämä aika hyvää en vain osaa tuntea sitä sellaisena js toisaalta miksi pitäisi? Onko tuossa pieni onnistuminen kun tajuaa tuon? Onko mulla intuitiivinen fiilis siitä mitä tää päivä pitää sisällään? Nyt pitäisi pitää pidempi selvä selvä putki, mieluiten loppuelämä. En ymmärrä miksen onnistu missään selvänä - olenko silloin vain ajatusteni vanki haluamatta ymmärtää sitä? 

Mitä jooga mulle oikeesti on opettanut? Olenko edes tietoinen siitä? Mä nimittäin haluan uskoa joogan ihmeeseen ja koen oppineeni siitä melko paljon. Ainakin olen erilainen ihminen kuin jossen olisi tutustunut siihen. Kuinka paljon mä pelästyisin jos tää ois mun normaalitila? Mutta mähän elän tätä normaalitilaa erilaisissa tajunnantiloissa koko ajan. Sitäkö mä tässä pelkään? Mä opin nykyään tosi hitaasti - en tiedä opinko yhtään...

Mitä jos olen ajanut itseni umpikujaan ja selitys asialle on, että elän slow life tyyliä parhaani mukaan. Vaikka mun elämä saattaa olla lyhyt tuon sydämen takia niin olen ainakin yrittänyt parhaani. Pidä nelonen syötissä <- toi tuli intuitiosta. Assosioin sen päässäni niin että liika yrittäminen on joogassa harhauttava asia. En tosin ymmärtänyt sitä asiaa elämäni kannalta. Kauankohan mun pitäisi odottaa että alkoholin himo lähtisi kokonaan pois? Voi olla ettei se lähde koskaan pois. Mites suu nyt pannaan hymyyn vaiko murheellisuuteen? Mulla on paljon kysymyksiä mutta se on hyvä siinä mielessä, että onpa jotain mitä ihmetellä ja vähemmän vastauksia, mikä kuulostaa aluksi hämmentävälle. 

Ehkä oon vain ihastunut tiedon joogaan ja kerään tietoa elämästä aina kun sopiva tilaisuus koittaa. Onkohan se väärin etsiä tietoa jostain Uusi Päivä sarjasta? Olen katsonut sitä aika paljon. Olen ollut kokevinani negatiivisten tunteiden huomaamista kun makaan sängyllä selälläni pitkiä aikoja ja katson älylaitteella television tarjontaa. 

Ai niin näin unen jossa oli ehkä Kummeli-viisautta ja näin myös unen jossa ajoin peevellä pitkiä driftauksia ja se kulki toisella vaihteella 65 km/h. Piilotin kannsbista penkin alle ja valvoin pitkälle yöhön - lisäksi saatoin olla kauniin Heidin kanssa lämpimissä väleissä. Ajoin mopon lopuksi pitkälle metsätien loppuun jossa oli hakkuut. Olin eksynyt sinne Kirkkonummen keskustasta, lähemmin McDonaldsin ylämäestä. 

Alkoholin orja 2

Mitä jos oon vain alkanut vihaamaan muiden matkimista jossain vaiheessa enkä huomannut sitä. Oon kulkenut ihan oman näköistäni tietä. Tämä jopa sillä uhalla etten aio lopettaa juomista vaan otan sen haasteena vastaan. Avosylin? No tuskinpa. Kyse on sen verran isosta ongelmasta, ettei sen kohtaaminen ole enää mahdollista. Pelottaako SE mua? 

Voin vain yrittää minimoida haittoja ja tehdä sen parhaani mukaan. Pahoin pelkään että en pysty lopettamaan ja se tulee pilaamaan loppuelämäni. Olenko kuitenkin tyytyväinen tähän elämääni tähän asti vielä vuoden päästä? Entä kahden? 

Oon jotenkin blokannut mun todellisuudentajun niin etten koe sitä selvänä ollenkaan. Alussa taisi tuntua siltä että viina viisaannutti. Onko viisasta elää näin ja hylkiä kuitenkin determinismiä? 

Nyt tulee pelkkää höpinää. Valitettavasti olen saanut intuition kautta vaikka kuinka paljon viitteitä siitä - että viina on erittäin huono asia. 

Jotenkin tajuan että näyttelijät elävät sen roolin aika syvällisesti. En pysty lopettamaan analysointia. Helpompi olla syömättä pidempiä aikoja kuin kaksi tuntia. Mitäh? 

Miksen mä pysty luottamaan elämään yhtään? Vietän aikani yksin ja juon alkoholia, ettei olisi tylsää. Mikä tää tilanne on oikeesti? Voiko tämä edes olla jotain muuta.. Tällainen kirjoittelu on ainakin muiden mielestä todella tylsää. Miksen saa hermostoani rentoutumaan selvinpäin muulla kuin alkoholilla? 

Elänkö mä jossain ihan hirveessä itsepetoksessa, jossa kuvittelen voivani jatkaa ikuisesti alkon juontia? Oonko tosiaan aina ollut näin taidoton? Ja kun instituutiot eivät vastanneet odotuksiini jäin ihan yksin. Onks mun elämä kuitenkin ihan ok? 

En saa mitään selvää miksi kirjoitan näin. Lisäksi kukaan ei jaksa lukea tällaista tekstiä. Nyt on siis viides päivä ilman alkoholia. Enkä ole tainnut huomata miten viinanhimo on vallannut elämäni. Miten tää voi olla niin surullista? 

Self-criticism

Periaattees kun mä katon tv:tä mä oon jonkun muun koira. Se tuntuu siltä. Se vie mun todellisuudentajun ihan pois täst todellisuudesta. Miks vaatii pelon kohtaamista jos vaan haluu pois tästä tulevaisuudesta? 

Mun mielestä kaikki on vain niin absurdia. 

Mitä jos mä ihan tosissani haluaisin täältä pois aikaisemmin kuin muut? Ja mut muistettais siitä. Pelottaaks mua ettei mua vain muisteta? Mikä musta tulee sitten? Ehkä ihminen jolla on uudet kyvyt

Visionary beauty

Mitä se tarkoittaa, se jos mei vielä tiedetä tulevaisuutta? Tarkoittaako se kipua? 

Mitä muuta se mun osalta tarkoittaa kuin kipua jota mun ei ainakaan tarvitse kokea muualla. Ajattele miltä.tintinistä tuntuis ku se kirjoittaa.tätä laituri 39:stä. Visinonary beauty. Can it save me from anything? I feel so, but I also spend time --- maybe it has moved altogeher. 

Can you even believe me being a more sick guy than this?
I don't want to break any boundaries when I am sober. And I know something about getting older. 
Maybe I don't know what pain is. 

Cause I just have somehow completely changed the way I'm simply relating to pain. 

I also think I am going crazy. That I must ask important questions... of who defines my future? 

Ei hitto nää thc-nousut on välil vaikeita jotenkin tajuta. Ja mua jää se jämään hämään mitä mä oikeesti tarkoitin tällä kaikella. En juo esim kahvia...

Kuinka moni ihminen on pystynyt bio-feedbacking kautta optimoimaan parhaat käytettävä huumeet. Aika moni. Koko huumekysymys on pelkkää saastaa jota en viitti häiritä. En ainakaan muitten mielipiteillä..
Koska siitä tässä on kyse. Miten sä määrittelet sun mielipiteen? Ja varsinki ku tää kaikki tuottaa vaivaa..

Enkö haluaisi kokea yhtään vaivaa? Muista ihmisistä, vai mistä? Alkoholista! 

Se lyhentää sun elämää. Mähän näin kahdessa unessa Maj-Liksen puhuvan mulle. 
Tää meiän konsensus on muuttunut sellaseksi ettei sitä voi päivittää. VAIHDETAANKO KONSENSUS 

Ei vaihdeta! Olipa draamaa. Mä en pysty keskittyy jossen mä oo pilves. Haluutko ehkä tuntee jotain myötätuntoo mua kohtaan? Mä en oo ees varma mitä myötätunto on. Miten mä voisin olla siitä mitenkään varma. Tää on ajattelijoitten maa tää. Tää jossa yhteiskunta on mahdollisimman anarkistinen. 

Mä oikeesti pelkään tätä mun elämää. 

Blogger

Elät jossain itseä hyvänä pitävässä kulttuurissa. Onks tää demonisointii #420
Ei näit vaa uskalla tehä... 1/3 of it is acid

I'm on an unimaginable trip. What I am going to do now?
Even taking just too little was too much. But I've been seriously training for this. 
I suddenly stopped producing and I just can't stand that fact. And my verbal skills are horrible. What kind of a state is this really???

Mental functions

Mä kirjoitan ehkä mieluummin jotain uutta. 
Just write. Something. Whatever thing!

Tell how crazy your neighbours are... I'm pretty crazy myself! It's called anarchy. It's mental anarchy and what if I said it would be true to make another 
Later
Spliff
Just to see those 3D patterns again. I can't take high doses of thc - it makes my world go nuts!
But I want to feel relaxed.

En minä tästä ainakaan vanhene...
I'm afraid of my future! So stop drinking! 
I feel relaxed!
Jos vaan jotenkin olis oppinut olemaan juomatta ajoissa - enkä vieläkään osaa vaikka olen pilvessä.
Pitäiskö syödä jotain? "No en mä tiedä mitä se auttaa kun mä en pysty lopettamaa."
-kännis ei tarvii pelätä tulevaisuutta.

Onks tää vaan sitä että mun elämä on mukamas niin tyhjää?

Oonkohan mä nyt ymmärtänyt tän ryyppäämisen vaarallisuuden ihan oikein?
Television ? I over-consume it. No-one knows about it. It's just what I do.
Mä oon niin tyhmä ettei mun päähän vaan mee mitään!!
Enkä mä muista niitä 3d visuaaleja...
Miks sä haluut olla yksi niistä, miksi sä haluaisit olla kuollu//mikset sä vain haluis olla kuollut?
I can still see the 2d visual hallucinations and it's over 3 hrs since I smoked

Worst part is over

44% 22.00
Kelaa paljon noilla muilla on negatiivisii tunteita. Onkohan mulla yhtään?

At the momenr

Does that shake the boundaries a little bit?
What does it really do to you?
It's my savior
What does it do to you?
-It saves me from alcohol. Now
I've been drinking way too much alcohol. I don't think I can save myself from it anymore.
I'm going to die of alcohol-poisoning
Think about that!
And still I am doing the right thing. This world is crazier than you (the reader) can suppose.

Why become attached?
It fears me beyond my personal limits of fearing.

We are going to go the full way if I'm right.

Elämme

Elämme Mullistusten aikakautta. 

"The timing was perfect." -Adam Savage

Mä en oikeesti välil pysty uskoo mun ajatuksia siitä mitä tällä maapallolla on oikeesti meneillään. Mä en tiedä miten mä pystyisin kirjoittamaan tätä, ellen mä olisi osa sitä mullistusten aikakautta. 

Väitän että olen osa jotain isoa joka ei näy ilman rohkeita rajojen ylityksiä. 

Fourth dimension

Vai oisko se tapahtunut jollain toisella tavalla jossain toises tai toisenlaises todellisuudessa?
Reincarnation?
From drinking a glass of water?
Let's see if it has done anything good...
No mä katon sitä uutta päivää!
What happened?

No mä oon menettänyt uskon itseeni ihan kokonaan ja nyt just mä kirjoitan siitä. Mä meen kyl takas tv-maailmaan. Anteeksi
I'm trying to bring something back. Ihan kuin siinä olisi ollut neljä ulottuvuutta ja joku erilaisiin yhteyksiin kohonnutta synkronisiteettia.

Mun aivot vaan toimii niin hitaasti, kun psykedeelin vaikutuksessa olen. Näen enemmän synkronisiteettiä. Haluaisin tarkoituksen ! 
Haluaisin että AI kehittyisi ja siirtäisi meidät aivan uudenlaiseen aikakauteen. 

Mun on vaan keskityttävä siihen et pilvi estää mua juomasta. Ainakin vähän

En tunnista itteäni näis teksteis. 

My anarchism

I don't believe in bad luck.

How many times do I have to...
Point you out that this is how it is on acid.
Älä pelkää kuolemaa
Mä en tajuu miten joku voi elää noin hirveässä tripissä.
No itseasiassa mä oon anarkisti ja mä rakastan tätä, kun kaikki rajat rikotaan.
Että tän foorumin ylläpito.

Why drink beer when you can take acid and fly.
Kyl mäkin uskon siihen mutta mä uskon siihen eri tavalla. 
Tää on ihan niin kuin joku energia-boosti.
Tää sopii siihen paradoksiin et mitä tää kaikki on.
Anarkismin myötä tulee sellainen tietynlainen vapaus.
Hirveintä tässä on tämä liikkumattomuus.
Mä oon anarkisti.

My statement

Elämisen ja kuolemisen ero. 
Sä oot unohtanut rakkauden kokonaan.
Vai pitäiskö vaan juoda bissee siihen asti et safka loppuu.

Mä unohdan et mä oon elossa.
Nyt mä ehkä alan tajuu sen jätkän elosta jotain...
This is how it is on acid. This just keeps getting better and better.
Jos sä vain tajuaisit kuinka paljon kauemmin mä oon elänyt.
Tää on kyl vaan vähän liian lopullinen indica.
Ei se ees muista tunnin päästä mitä se on puhunut sulle.

Mä en pysty normaalina tajuamaan yhtään mitään.
Potheads can't think straight.
Kelaa miten huonosti mulle on käyny ton alkoholin takia. Nää sormet istuu niin kuin nenä päähän.

You ruined your life.

My blogg

Mun on aivan käsittämättömän vaikea olla erossa alkoholista.
Mitä mä nyt tässä olen 4 tuntia ryypännyt.
Kelaa jos tää muuttuis niin dekandenssiseksi, että mä haluaisin tappaa itseni. 

Voikse keho oikeesti oppia elämään sen kanssa.
Mä oon ennen kaikkea artisti.
HIM mieti jos ne on tajunnu jotain mitä ei kukaan ikinä pysty tajuamaan.
Kelaa millaisia salaisuuksia sä voit oppia tietämään. 
Mä oon moraalisesti paljon puhtaampi. 

Anarkia. Kelaa jos sä jäisit koukkuun tähän että tuhotaan kaikki rajat. 
Me voidaan olla ihan millases tilantees tahansa tajuamatta siitä mitään. Ei yhtään tajua.
Mieti jos mä saisin sittenkin viimeisen naurun. Se merkitsisi aika monimutkaisten tilannekompleksien hallintaa.
Tätä mä oon koko ajan halunnut. Mä en halua olla tästä erossa. 
Miten kukaan pystyy elämään missään muussa mielentilassa kuin tässä?
Kai mullon vaan niin paljon estoja että niiden kohtaaminen pelottaa.  
Vai onks tää sittenki joku flashback jostain mdma tripistä jota en uskaltanut kokea. 
Täähän on se jumaluuskompleksi. 

Olen työkyvytön

I can't work with anything else than visual beauty. 

-AI

I'm going to be able to work out a social reputation around here. What would it looke like when on .33 lsd

It could be a pulse toward a future event.

#eschaton

And that's as fast you're going to have to make a good first impression. (I would still light a fire).

Mut silti musta tuntuu, että mä pärjään itsenäisesti. Halusko ne vain eroon minusta vai välittääks ne???

Ei se ollutkaan niin helppoa, kuin mä äsken kuvittelin.

Maybe you will realize that someday. I can easily do things in an ordinay way. Think about it. Non-ordinary way of doing things vs easy and ordinary. 

Etsä muka oo nähnyt hermostuneita heikkejä?

It leaves such a good memory storage. 

If you follow your intuition and then you hesitate. What kind of behavior is that? 

There are no traditional values to explain my condition - so I have to explain my values to you. But since I'm schizophrenic I can't talk about this state. It is a mystery to me.