Kirjoitin eilen omasta mielestäni melko hyvän tekstin. Pääsin jotenkin takaisin jaloilleni siitä hirvittävästä olotilastani.
Nyt pitäisi vain jaksaa istua ja istua.
Teenkinnsen heti. Aloitan 20 minuutilla.
"I want to wake up like this tomorrow."
Pitäisi jaksaa ja jaksaa eikä hyytyä... 20 min
En usko että voin kritisoida muiden käytöstä. Mutta pitäisikö pystyä sanomaan ilman että menetän ansioita? Olen tullut huomanneeksi että voitan aina riidan enkä haluaisi nöyryyttää muita. Voinhan pyytää ryhmäkeskustelun jossa hoitaja ohjaa.
No joka tapauksessa mietiskelin sitä että no jopas on jollakin huono maku. Eli minä, aurinkomerkki leijona. On vaan älyllisesti huono!! Ja niin kuin Terence McKenna sanoi:"All the problems in your intellectual life depends on your taste." (Tästä ensimmäisestä en ole ihan varma menikö sanantarkkaan). Tai "You are going to have to live out the consequences of your taste..." really!
Mä oon just sellanen, et sit ku mä en saa sitä huomioo mä vedän kaiken ihan läkkäriks. So what1??
4:EN TAMMAT LIEHUU TAUTISIA
MUNDANE BACK OF THE ENVELOPE ACCEPTED
KIPAKASTI RENTOUDU
PERUNAVOIDE
Vielä 10min kävelymeditaatio ja lisäks 15min zen. Toi 20 min on aika paljon mulle varsinki kun ei oo zafuu vaan joutuu istumaan tuolilla.
Eli ihan omaan muistiin. Et oo niin terve kuin henkilökunta.
Tulipa reagoitua rumasti aamiaisen jälkeen. Pelottaako mua tulevaisuus?? Sekö tämän adrenaliinivyöryn aiheutti? Onneksi oli hoitaja jolle pystyi heti puhumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti