Mielen analysointia

Nyt kun tajuan miten vaikeaa on saada tehtyä oma henkilökohtainen harjoitus - (niin mitä?)

Rakastanko tarpeeksi, että uskaltaisin mennä katsomaan Ammaa 13. marraskuuta? Sain mielenkiintoisen kokemuksen tänään uimahallissa kun se mitä koin ajatuksekseni muuttui. Tai en tiedä miten selittäisin sen, olikohan se antautumista? Entä jos se olikin egon näkemistä. Ja nyt pelkään koska tiedän miten surkeaksi se minut voi tehdä.

Pelkään syödä koska se lisää defenssejä. Onpa pelottava tilanne & ehdollistunut että mä olen jo valinnut, etten osaa pois tästä tilanteesta (opittu avuttomuus). Jos se on totuus niin tiskatessa päivän muita tiskejä voisi miettiä, että söinhän aikaisemmatkin ateriat. Eihän mun tilanteessa ole mitään todellisuuspohjaa. Vata yrittää parantaa itseään ja pää yrittää tehdä sen sydämen sijasta. Sen takia varmaan olenkin sairas. Nyt on taas vajaa-älyistä logiikkaa. Kyllähän mun oisi pitänyt toi tietää. 

Ei oikein löydy muita keinoja lisätä kognitiivista toimintaa kuin kirjoittelulla päättely. Tämä voisi olla kivaa mutta vähitellen mennään siihen, että kirjoitustaitoni on itseään toistavaa ja se haittaa kirjoittaessani eheää/turvallista minäkuvaa.

Voi myös olla luulo, kuten koko maailma josta yritän ottaa selvää. En kai mä nyt taas yritä kerralla ottaa selvää koko maailmasta? Se on ennenkin ajanut minut taitamattomiin tekoihin.

Pääsen ehkä takaisin terveyden kokemiseen sillä, että rauhoitun ja koitan muillakin keinoilla saada yliherkkyyttäni vähennettyä. Mitä jos todella olen psykoosissa vaikka vain tottunut siihen. Lapsen ilo voisi jotenkin auttaa. Olisiko se kuitenkaan produktiivista minun kriteereilläni. Yritän sanoa että kirjoitelmani toisaalta joogasta sekoitettuna jatkuvaan psykoosin kanssa kamppailuun voisi parantaa minua ainakin vähän. Niin kuin se on nyt tehnyt. 

Puhetta alkoholin juomisesta.

Ennen iltaruokaa. Uintireissu päivällä ja aamulla joogaa.

Pääsen jotenkuten helposti 10 päivän putken jälkeen. Nyt vain pitäisi löytää sitä tsemppiä. Mutta todennäköisesti kun alan saamaan paremmin nukuttua tamo-guna lisääntyy ja sitten olen kusessa. 

Mieli ei pysy keskittyneenä, muisti ei kunnolla toimi joten luovasti toimiminen on hakusessa. Ei tämä voi olla minun kohtaloni... Miksen pääse pois tamo-gunasta!? 

Saattaa tuntua helpolta kun ensimmäinen päivä on edennyt iltakuuteen. Tamaksen eli sen tietämättömyyden luonnonlaadun vaikutukset aiheuttavat epämieluista ja -joogista toimintaa. En pysty kontrolloimaan syömistäni vaan saatan syödä liikaa tai lihaa. 

Se viinan juominen on kyllä pahentanut tilannettani melkoisesti. Kun riippuvuusoireet alkavat ilmaantua elämänlaatuni heikkenee enkä haluaisi sitä. Nyt olen ehkä putken jälkeen jossain tasoittumisvaiheessa missä kroppa vain yrittää jotain ja on suht helppoa tehdä oikeat jutut että epätasapaino korjaantuu sen vähän mitä se voi kerralla.."päivä kerrallaan" loppuelämä jossen saa joogaharjoitusta rullaamaan. Se on vähän vaikeaa kun on niin paljon negatiivisia tunteita.

En pysty saamaan siihen joogan aloittamiseen samanlaista aloitusbuustia enää kun peruskuntoni on niin huono. Tää tilanne on siis oikeesti menny 6-7 vuotta huonompaan suuntaan. Uskoisin että mitä kauemmin menee vielä sitä vaikeammaksi tulee muuttumaan. Tämä nyt vain on tällaista sairaan juopon päiväkirjaa. Lisäksi diagnoosina on psykoottinen häiriö. Pelkään sosiaalisia tilanteita niin paljon että mun on pakko olla jonkunlainen perverssi..

Palaute

Olisi kiinnostavaa kuulla keskustelua siitä, mitä se vaatisi että teidän tiet eroaisivat maailmanpuussa. Koko totuus on toisinaan huulilla kuten esim. dieettipuheissanne alkupään pitkäaikaisemman harjoituksen jälkeisestä relatiivisesta rentoutumisesta dieetin suhteen. Tosin uskon ettei aina ole ollut näin.

Joogassa otan huomioon käsityksen joka käy traditionalismia vastaan. En tee tätä itsekkyyttäni. Teen oman hullun harjoituksen joka sisältää alkoa. Jos kuolen nuorena se on pahasta mutta haluaisin, että haastattelisitte vaikka Mikko von Hertzeniä. Hän on äiti Amman kanssa tekemisissä.

Itsekin olin. Ja sain visuaaleja toistamalla mantraa. Ehkä minulla on joku kyky herkistyä näille joogajutuille ja siksi koen ettei älyllä voi saavuttaa joogaa. Tajuan kai että suunnittelette podcastit hyvin ja että teillä on muutakin elämää mutta taisin nörtähtää sivustonne ilmaisjakeluun. Olikohan se sotureita ja joogeja jakso jonka kuuntelin viimeisenä.

Semantiikka olisi yksi hyvä aihe. Kuvittelen nimittäin että teistä se tuntuu helpolta. Tässä myönnän oman short-coming... haluaisin oppia siitä lisää, koska Robert A. Wilson inspiroi nettipuheiden kautta myös minua.
Väkijakso oli hyvä. Kuvittele sitä ittees. Oot väki. Ja aika usein menee jutut yli hilseen. En oo mikään menestyjä tässä yhteiskunnassa kertaa kaksi. Kun teillä on noita intelligence-fakulteetteja voisitte joskus käyttää niitä vaikkapa singulariteettijakson kyhäämiseen.

On hämmentävää olettamuksena kuulla, että Miska oli 5 vuotta Intiassa eikä kukaan tarjonnut hänelle the mediciiniä eli thc:tä. Oletan vain ettei siellä mitään alkoakaan kiskottu ja siitä ainakin itse puhuisin jos saisin tarpeeksi taitoa ja focusta sekä henkistä seuraa. Että mitä tuli vedettyä.
Tää palaute saattaa jatkua pidempäänkin koska teen sitä näin. Juon alkoa ja istun kotona blogger appi auki ja yritän kirjoittaa mitä mielessäni liikkuu. Se on blogini perusväre muutenkin. Smoke hash and try to talk about it.
Paitsi ettei mulla oo mitään hasista. Ehkä vain koen että on aika osoittaa omaa kiitollisuutta ja tehdä jotain takaisinmaksuna upeasta ja ilmaisesta podcastista. Kiitosta herroille..!

Ajattelin myös jakaa Diandran Onni On musavideon. https://youtu.be/bF1w01fu8B0
En osaa vielä sanoa mitä mieltä olen teidän tyylistä. Hauska kuvitella miten olette kokeneet sen kehityksen. Maailmanpuu intro on yhtä hyvä kuin se fiilis joka kunnon alkonousuissa tosta Diandran biisistä saa.

Ethän ymmärrä väärin, käytän aikaani myös selvinpäin olemiseen. Tämä palaute on kuitenkin enemmän kuin pystyn selvänä sanomaan joten uskallan sen tämän kuosiblogini puitteissa sanoa. Ja myönnän että pilveä on tullut poltettua kuten olen sen aiemminkin myöntänyt.

Lähdin tässä aika pitkän kaavan mukaan antamaan tätä palautetta, mutta kun olen selvänä niin ette tule sitä minulta saamaan. Minulla on nimittäin psykoosisairaus ja se rajoittaa melkoisesti mitä pystyn toteuttamaan.

Oon tietenkin kiinnostunut joogasta koska sen avulla pystyisi ehkä nopeuttamaan maailmamme muutosta kohti uudempaa ja raikkaampaa tietoisuuden tasoa. Aivan oikein, en usko että elämme Kali Yugan alkua. Jos rehellisiä ollaan, niin toisinaan en pysty kuvitella edes mitä on & miten pahaa on uskoa jotain sellaista. Siksi en pysty selvinpäin antamaan palutetta ja tää tulee tällaisena ryöpsähdyksenä.

Mindfulness... observe jopa kaikista ankeimmat mielipiteet muista. Välillä ihmistä on shokeerattava ja alkuni tälle palautteelle on juuri sitä. Kun puhuin kehitysvammaiseen lapseen sekaantumisesta. Tämä tästä palautteesta tällä kertaa. Jatkan blogini pitämistä ja yritän saavuttaa luovan tilan

Suunnitelma

Olen taas juomaputken partaalla. Hienot tekstini ovat historiaa. Missä saisin tilaisuuden käyttää kirjoittamista yhteiskunnan hyväksi? Onko sellaista mahdollisuutta edes olemassa?

Olen alkanut kuuntelemaan maailmanpuu podcast ia. Tekisi mieli kommentoida kuulemaani tänne. Ehkäpä teen sen sen sijaan, että lähettelisin humalaisia tekstareita sukulaisille tai postaisin jotain älyvapaata psychedelicsalon comiin...

Juominen tuhosi elämäni

 
En kyllä tajua mitä minä tekisin alkoholismini kanssa. Se on huonontanut elämässäni kaikkea. Luultavasti maksani on niin myrkyttynyt ettei se puhdistu itsestään millään. Eikä se korjaudu jos siinä on arpea eli kirroossia. 

Miten voin olla niin surkea henkilö, etten osaa edes lopettaa? Mikä voisi olla helpompaa kaikkien negatiivisten merkkien saamisen jälkeen? Tarkoitan tässä lukuisia eri terveyteeni liittyviä merkkejä, kuten muistinmenetykset, käsien tärinä, masennus, ahdistuneisuus, laiskuuden lisääntyminen, jaksamattomuus, sydämen kivut jne jne. 

En ole varma olenko saanut juomisesta mitään elämääni pysyvästi vaikuttavaa positiivista asiaa. Tällä hetkellä tuntuu etten enää jaksa kamppailla vastaan. Addiktio on sairaus jota vastaan pitäisi jaksaa taistella. Pitäisi jaksaa kohottaa kuntoa mutta se vain laskee ja jokaisen putken jälkeen olen huomannut olevani heikompi. Silti jatkan heti kun saan rahaa. En tiedä enää mitä tehdä!

Kirjoittamisenikin on kärsinyt enkä enää jaksa tehdä tekstejä. En kuitenkaan voi tälle mitään enkä ole tarpeeksi viisas ollakseni huolissani. 

Jos haluaisin parantua minun pitäisi saada ponnistelemalla hyviä fiiliksiä. Epäilen hieman että pystyn jäämään tällaiseen luuserielämään ja yksinkertaisesti unohtamaan alkoholin. 

Paranoia

I was crazy to smoke these incredible joints. Without tolerance it was a pretty hairy-chested thing to do. My self-image was completely destroyed. I smoked full joints without tolerance. 

I felt like everybody in the neighbourhood just felt that hit. It was so fine. 

Jotain asiaa

Tahtoisin jo päästä liikkeelle. Eihän tästä kulttuurista voi tajuta mitään! Miksi minua pelottaa niin paljon myöntää itselleni, että tämä kulttuuri on oikeasti kummallinen ja tuhoan elimistöni alkoholilla? Eikö minua pelota yhtään se miten käyttäydyn? Oliskohan kaljanjuonti sittenkin fiksumpaa kuin viinanjuonti? Mitä jos kohtaloaan vastaan ei voi taistella? 

Pilvi saa minun kognitiiviset taidot palaamaan hetkeksi aikaa. Sillä tavalla tajuan että missä mennään. Aivoja ei pitäis mennä pilaamaan jollain psykoosia aiheuttavilla aineilla, eli alkoholilla. Minulla taitaa olla todella tylsää ja olen erittäin pahasti addiktoitunut alkoholiin. 20min niin kaupasta saa kolme keskiolutta. Siinä on loppupäiväksi minulle riittävä määrä. THC:kin voi aiheuttaa psykoottisen häiriön. Tekisi mieli lähteä sekkailemaan jonnekin, mutta tiskit pitäisi pestä.